Alankomaat ja Ranska haluavat itsenäisen eurooppalaisen valvojan taistelussa rikollisen rahanpesua vastaan. Haag ja Pariisi ovat jo jonkin aikaa etsineet yhteenliittymää samansuuntaisten maiden kanssa, koska rahanpesu ja talouspetokset ovat rajat ylittävä ongelma.
EU on viime vuosina järkyttynyt useista suurista rahanpesuskandaaleista, muun muassa ING:llä ja Danske Bankilla. Rahansiirtojen valvonta on EU:ssa tällä hetkellä järjestetty kansallisella tasolla, mutta keskusvalvontaa ei ole. Alankomaissa vastuu on De Nederlandsche Bankilla (DNB).
Viime vuoden lopulla kaadettiin ehdotus jo olemassa olevan Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) valtuuksien laajentamisesta rahanpesun vastaisten lakien täysimääräiseksi valvonnaksi, mutta tuolloin ei saavutettu yksimielisyyttä. Nyt taustalla työskentelee pienempi EU:n pankkivalvontayksikkö. Ei myöskään suljeta pois mahdollisuutta, että valvonta siirtyy uuden EU:n syyttäjän toimivallan alle.
Alankomaiden pankkijohtaja Ralph Hamers ING-pankista kannattaa vahvasti eurooppalaista rahanpesun vastaista viranomaista. Nykyinen kansallinen tapa torjua talousrikollisuutta on hänen mukaansa tehottomampi. Hänen mukaansa rikollisuus ei lopu tiettyyn pankkiin eikä varsinkaan rajaan.
Alankomaalainen pankkiiri Hamers toivoo mieluiten eurooppalaista politiikkaa, jossa pankit ja tutkintaviranomaiset tekevät rajat ylittävää yhteistyötä eurooppalaisen elimen valvonnassa. ING sai viime vuonna 775 miljoonan euron sakon epäonnistuneesta rahanpesun torjunnasta.