Euroopan unionin ehdotettu monivuotinen budjetti johtaa siihen, että jotkut EU-maat joutuvat maksamaan vuosittain miljardeja euroja enemmän, ja monet muut maat saavat huomattavasti enemmän tukia Brysselistä. Tämä käy ilmi brittiläisen Financial Times -liikelehden mukaan saksalaisista laskelmista, jotka koskevat EU:n monivuotisia arvioita.
Euroopan komissio ei ole vielä julkaissut summia, koska monivuotinen budjetti on edelleen neuvottelujen ja keskustelujen kohteena. EU-budjetin suuruudesta päättävät eivät ole pelkästään valtiovarainministerit tai hallitusten päämiehet, vaan myös Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti. Lisäksi kansalliset parlamentit vaikuttavat EU:lle tehtävään vuosittaiseen maksioon. Taustalla on kuitenkin käynyt ilmi suurta erimielisyyttä.
Saksalaisten laskelmien mukaan tarvitaan suuria taloudellisia siirtoja, jotta kaikki uudet politiikkatoiveet voidaan rahoittaa. Tästä ovat syntyneet suuret kiistat budjetin kasvun suuruudesta tai siitä, pitäisikö menoja rajoittaa nykyiseen tasoon, joka on ollut viime vuosina. Ei pelkästään Britannian Brexitin jälkeisen maksun menetystä ole korvattava jäljelle jäävien 27 EU-maan kesken, vaan myös uusi ilmastopolitiikka ('vihreä sopimus') ja komissaari Von der Leyenin muiden toiveiden toteuttaminen.
Lisäksi Euroopan komissio on ilmeisesti ehdottanut, että joidenkin EU-maiden viime vuosina saamat alennukset lakkautetaan. Saksalaisten laskelmien mukaan tämä nostaisi Alankomaiden vuosittaisen nettomaksun 5 miljardista eurosta 7,5 miljardiin euroon, kun saadut tuet on vähennetty. Saksa suurimpana nettomaksajana joutuisi jopa kaksinkertaistamaan maksunsa 15 miljardista 33 miljardiin euroon. Ranska maksaa nyt EU:lle 7,5 miljardia euroa nettona, ja summa nousisi vain 10 miljardiin. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että Ranska saa paljon maataloustukia.
Vuosittaisten maksujen siirtymät johtuvat osittain myös Euroopan komission ehdotuksesta nostaa EU:n vuosibudjetti 1,1 prosenttiin unionin koko tulosta. Euroopan parlamentti haluaa kasvattaa budjettia vielä enemmän.
Alankomaiden hallitus pitää 13 miljardin bruttomaksun nousua kohtuuttomana, osittain siksi että merkittävä osa kasvusta johtuu ehdotetun 1,5 miljardin euron alennuksen poistamisesta Alankomailta. Bryssel haluaa luopua nettomaksajien alennuksista heidän bruttomaksuistaan.
Samoilla laskelmilla myös Ruotsi, Itävalta ja Tanska maksaisivat huomattavasti enemmän, jos Euroopan komission ehdotus toteutuisi. Yhdessä Saksan ja Alankomaiden kanssa ne muodostavat ryhmän, joka haluaa estää nousut ja käyttää kautta EU:n enintään yhden prosentin tuloista Brysselin kautta. Muut 22 EU-maata yleensä hyväksyvät nousut, koska se on heille hyödyllistä. Esimerkiksi Puola saa nyt 10 miljardia euroa netto EU-tukia, ja summa nousisi 12 miljardiin euroon vuonna 2027.