Alankomaat ovat yhdessä Itävallan, Ruotsin ja Tanskan kanssa esittäneet omat ehdotuksensa eurooppalaisesta koronasta toipumisrahastosta. Tämä neljän maan suunnitelma on tärkeillä osin suorassa ristiriidassa äskettäin julkaistun Ranskan ja Saksan ehdotuksen kanssa.
"Nirppanokkaisten neljän" ehdotusta voidaan pitää vastauksena kompromissiin, jonka Ranskan presidentti Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel esittelivät viime viikolla. Näin Brysselin neuvottelupöydällä on nyt kaksi ehdotusta.
Poliittis-hallinnollinen painopiste EU:n elimissä on aiempien hätätoimien jälkeen nyt jälleenrakennuksessa. Näkymät ovat kuitenkin synkät. Talous kutistuu keskimäärin 7,4 prosenttia. Huolimatta tästä uhkaavasta lamasta EU on pitkään kiistellyt jälleenrakennussuunnitelman rahoituksesta. Pohjoisen ja etelän sekä köyhien ja rikkaiden välillä syntyi taas tunnettuja erimielisyyksiä.
Tässä tilanteessa Emmanuel Macron ja Angela Merkel ottivat viime viikolla aloitteen. He ehdottivat 500 miljardin euron jälleenrakennusrahastoa, johon sisältyy myös joitakin muita EU:n muutoksia. EU-komission on kerättävä rahat pääomamarkkinoilta ja jäsenvaltioiden tulee maksaa ne yhdessä takaisin.
Neljän maan ehdotus tulee ennen EU:n tarkistettua monivuotista rahoituskehystä, jonka tarkoituksena on avata tie satojen miljardien talouselvytyspaketeille. Erityisesti Etelä-Euroopan maat ovat kärsineet koronakriisistä raskaasti. Alankomaat sai aiemmin tiukkaa kritiikkiä eteläisiltä mailta, koska Haag nähtiin liian jäykäksi. Alankomaat ei halua antaa monia miljardeja ilman ehtoja.
Keskiviikkona komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen aikoo esitellä EU:n vuoden 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen tarkistuksen, kuten tähän asti on suunniteltu. Neljä maata puoltaa tilapäistä, yksittäistä hätärahastoa. Tämä rahasto olisi EU:n tavallisen budjetin ulkopuolella, ja siten myös EU-lakien ja EU-valtuuksien ulkopuolella. Näin myös Euroopan parlamentilla ei olisi siitä sananvaltaa. Tästä rahastosta vakavasti kärsineet EU-maat voisivat hakea lainaa enintään kahdeksi vuodeksi.
Summia ei (vielä?) ole mainittu. Ensin on EU-komission tutkittava, kuinka paljon rahaa tarkalleen tarvitaan. Avun hakijoiden on itse esitettävä elvytyssuunnitelma. Merkelin ja Macronin tukisuunnitelma ei ole laina vaan tuki tai lahja. Heidän mielestään Euroopan sallittua velkataakkaa voisi nostaa. Nelikko ei tätä halua.
Merkelin mukaan kyse on "erittäin poikkeuksellisesta yksittäisestä ponnistuksesta" tukemaan vakavimmin kärsineitä maita. Nelikko ei myöskään halua lisärahoitusta EU:n monivuotiseen budjettiin. He haluavat, että tämä budjetti pysyy voimassa seitsemän vuoden ajan ja että elvytysrahasto on sen ohessa kahden vuoden mittainen väliaikainen ratkaisu.