Euroopan unionin sisällä toimiva 'Ranska-Saksa-akseli' on solminut suuntaviivoja antavan kompromissin uuden korona-massarahaston rahoituksesta. Samalla se poistaa merkittävän esteen uudelta EU:n monivuotisen budjetin vuosille 2021–2027 valmistumiselta.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel sopivat 500 miljardin euron eurooppalaisesta tukirahastosta, joka tulee osaksi EU:n uudistettua tehtäväkokonaisuutta. Ominaisinta on se, että lähes yksikään EU-maa ei saa juuri sitä, mitä haluaa, ja useimpien maiden on siedettävä jotain, mitä ne eivät aiemmin hyväksyneet.
Lisäksi Macron ja Merkel välttävät kiistanalaisen kiistakysymyksen siitä, ovatko koronarahoituksen maksut ehtoisia lainoja ja tukia vai ehtovapaita lahjoja ja avustuksia. He eivät myöskään kerro, mikä maa saa kuinka paljon ja mikä maa maksaa kuinka paljon.
Etelä-Euroopan maiden, Espanjan, Ranskan, Italian, Kreikan, Portugalin ja Kyproksen hallitusten johtajat olivat viime viikolla yhtä mieltä siitä, että EU:n on mahdollisimman nopeasti perustettava 1,5 biljoonan euron elvytysrahasto, joka on kolminkertainen nykyiseen neuvottelupöydällä olevaan summaan nähden. He eivät siis saa toivomaansa määrää ja heidän on odotettava, kuinka paljon heidän on lopulta maksettava takaisin.
Etelä-Euroopan pyyntö ei saanut lämpimää vastaanottoa Pohjois-Euroopan ('vahvojen talouksien') jäsenvaltioilta, kuten Alankomaista, Saksasta, Itävallasta, Tanskasta ja Suomesta. He pitävät 1,5 biljoonaa euroa liian suurena, vastustavat lahjoituksia, suosivat lainoja ja katsovat syyskuun olevan liian aikainen ajankohta. Liittokansleri Merkel myönsi jo viime viikolla, että Saksa tulee jatkossa maksamaan EU:lle enemmän.
"Tavoitteena on, että Eurooppa selviää tästä kriisistä vahvempana ja solidaarisempana", sanoi Merkel. "Tätä rahaa varten tämä poikkeuksellinen kertaluonteinen voimanponnistus on tarkoitettu tukemaan eniten kärsineitä maita."
Nykyinen 500 miljardia euroa on EU:n lainattava pääomamarkkinoilta (korkotaso on tällä hetkellä erittäin matala), ja kaikilla 27 EU-maalla on oltava vastuuosuutensa (vielä nimeämätön). Sallittua velkataakkaa Euroopassa tulee kasvattaa, sanovat Macron ja Merkel.
Tällä he näyttävät ottavan askeleen kohti "euroobligaatioiden" (velkakirjojen) liikkeeseenlaskua, johon Saksa on tähän asti sanonut ei. Lisäksi Macron ja Merkel avaavat tien uudenlaisten tulonlähteiden luomiselle EU-budjetissa, joka on koodi uusille verotuksille eurooppalaisella tasolla.
EU-veroiksi saattaisi tulla esimerkiksi internetin voittovero, tai tuontituotteiden CO2-päästöihin perustuva ilmastovero, muovisten kertakäyttöpullojen ympäristövero tai eurooppalainen kilometrivero autoilulle. Rahoitussuunnitelma on heidän mukaansa laadittu neuvottelujen jälkeen muun muassa Alankomaiden ja Italian kanssa.
Kansleri Merkel kutsui nyt saavutettua ranskalais-saksalaista kompromissia "lyhyen aikavälin suunnitelmaksi". Keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelmat ovat vielä työn alla. On epäselvää, ketkä (mitkä maat) kantavat lopulta massavelan maksamisen/lyhentämisen vastuun ja tapahtuuko se nykyiseen EU:n jakomekanismiin perustuen vai kantavatko vahvimmat harteet raskaimman taakan.
Lisäksi ei ole määritelty aikatauluja, joten lopputuloksena voisi olla myös massavelan vapauttaminen takaisinmaksusta ‘ikuisiin lainoihin’. Macronin mukaan eurooppalainen solidaarisuus on tärkeää kriisin torjumisessa.
Nyt esitetty rahoituskompromissi perustuu pitkälti aikaisempaan Ranskan ja Saksan strategia-asiakirjaan ('non-paper') Euroopan unionin tulevaisuudesta ja Pariisin ja Berliinin toivomiin uudistuksiin ja modernisointeihin. Brittilehden Brexit-lähtöä käytettäisiin mahdollisuutena tarkastella EU-organisaatiota ja EU-tehtäviä perusteellisesti uudestaan. Tämä käynnistettäisiin Ranskan EU-puheenjohtajuuden aikana loppuvuodesta 2020 ja päättyisi Saksan puheenjohtajuuteen vuoden 2020 alussa ('Merkelin jäähyväisjuhla').
Euroopan Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on tyytyväinen ehdotukseen, joka ”ansaitusti korostaa tarvetta löytää ratkaisu, jonka ytimessä on eurooppalainen budjetti”. Hänen mukaansa se on ”suuntaa antava” ehdotukselle, jota komissio itse laatii. Tämä ehdotus, joka koostuu muunnetusta EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFR) ja koronaelvytysrahastosta, julkaistaan ensi viikon keskiviikkona.
Näiden kahden laajan talousasiakirjan yhdistäminen ei näytä olevan hyvää uutista itäisille EU-jäsenmaille, jotka ovat vahvasti riippuvaisia nykyisten EU-rakennerahastojen, maaseutu-investointien, maataloustukien ja muiden erityisrahoitusten tuesta.
Koska uusi EU:n ilmastopolitiikka ('Green Deal') sisällytetään monivuotiseen budjettiin, pelkäävät itäiset EU-maat kuten Puola, Liettua, Romania ja Bulgaria, että heidän rakastamansa tuet muutetaan Green Deal -tukiksi. Kaikkien 27 EU-maan on lopulta hyväksyttävä suunnitelma, ennen kuin sitä voidaan toteuttaa.