Saksa on kuitenkin valmis jatkamaan neuvotteluja EU-maiden kanssa eurooppalaisen pankkiunionin perustamisesta ja eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän luomisesta. Tämä on merkittävä saksalainen myönnytys, sillä sakalaiset ovat aiemmin estäneet näin laajan talletussuojan. Berliini on varovainen sen suhteen, että taloudellisesti vahvat maat joutuivat auttamaan heikompia maita useammin ja aikaisemmin.
Saksan valtiovarainministeri Olaf Scholz esitti tämän ehdotuksen kirjeessä liiketoimintalehteen Financial Times. Ministeri korostaa, ettei ”ole pieni askel” saksalaiselle olla avoin eurooppalaiselle talletussuojalle. Hän keskustelee ehdotuksesta epäilemättä myös tänään euromaiden valtiovarainministereiden kanssa.
Saksan suunnitelma vastaa eräänlaista muokattua versiota Euroopan komission aiemmasta ehdotuksesta vuodelta 2017. Tuo suunnitelma ei tuolloin edennyt, koska saksalaiset pankit vastustivat sitä. Myös Alankomaissa kaikki eivät suhtautuneet suunnitelmiin positiivisesti.
Saksa asettaa yhä monia ehtoja, mutta pankkien tehokkaampi (enemmän tai vähemmän pakollinen) yhteistyö EU-maiden välillä on ollut monien EU-päättäjien toive jo useiden vuosien ajan. Lähtökohta, että vahvimmat hartiat kantavat raskaimman taakan, on monien poliitikkojen suulla puolustama periaate, mutta taloudellisesti terveet maat ovat kuitenkin yhä haluttomia maksamaan suurinta osaa laskusta.
Ensinnäkin Scholzin mukaan on asetettava yhteiset säännöt tilanteisiin, joissa pankeilla on ongelmia. Scholz katsoo, että pankin ongelmat tulee ensin selvittää olemassa olevan kansallisen talletussuojajärjestelmän kautta kyseisessä maassa. Vasta jos se ei riitä, Euroopan takausjärjestelmää tulisi käyttää.
Suurten saksalaisten pankkien reaktio on tällä kertaa myönteinen. Commerzbankin johtaja Martin Zielke kommentoi: ”Aloitteen ajoitus on viisas.” Hän katsoo, että Euroopan komission tulevan puheenjohtajan, saksalaisen Ursula von der Leyenin ansiosta keskustelu on herännyt uudelleen ja linjat alkavat nyt muotoutua.
Alankomaiden valtiovarainministeri Wopke Hoekstra on innoissaan Saksan halukkuudesta perustaa eurooppalainen talletussuojajärjestelmä. Järjestelmän perustamista on pohdittu jo vuoden 2015 lopusta lähtien, mutta siihen on tähän asti lähinnä Saksa suhtautunut torjuvasti. Berliini pelkää joutuvansa maksamaan muiden maiden epäonnistuneen pankkipolitiikan laskun, ja viittaa erityisesti aiempaan kriisiin Kreikassa.
Saksan ja myös Alankomaiden kannalta on tärkeää, että pankit puhdistavat ensin taseensa ja vähentävät ”huonoja lainoja” omien hallitustensa avulla. Alankomaat on jo pitkään korostanut, ettei valtion obligaatioita tulisi pitää riskittöminä sijoituksina. Maat kuten Italia, joissa pankit ostavat paljon oman hallituksen valtion obligaatioita, ovat erityisen herkällä sijalla tässä asiassa.