Euroopan komission ja Euroopan parlamentin budjettivaliokunnan puheenjohtajat ottivat myönteisesti vastaan Ranskan ja Saksan kompromissiehdotuksen 500 miljardin euron koronaelvytysrahastosta. Macronin ja Merkelin ehdotusta ei kuitenkaan hyväksytä sellaisenaan kirjaimellisesti.
Euroopan parlamentin jäsenet korostivat epävirallisessa tapaamisessa eurooppalaisten toimittajien kanssa, että Euroopalle tarvitaan kipeästi elvytysrahasto vakavan taantuman estämiseksi. Verkkoseminaarissa he myös toivottivat tervetulleeksi viimeaikaisen Ranskan-Saksan 500 miljardin euron elvytysehdotuksen. Parlamentin jäsenet toistivat näkemyksensä siitä, että tällaisen elvytyssuunnitelman tulisi olla osa tavallisia EU-menettelyjä eikä jokin uusi, erillinen säästörahasto.
Belgian ECR-ryhmän jäsen ja parlamentin budjettivaliokunnan puheenjohtaja Johan Van Overtveldt varoitti heikentyneestä taloustilanteesta ja korosti nopeaa toimintaa: ”Covid-19 on yhä laaja terveyshätä, mutta tiedostamme, että tilanne muuttuu hitaasti vakavaksi taantumaksi. Jos emme pysäytä taantumaa mahdollisimman pian, saatamme kohdata sen, mitä kutsun uudeksi finanssimyrskyksi”, Van Overtveldt totesi.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esittelee uuden ehdotuksen sekä monivuotisesta budjetista että koronaelvytyssuunnitelmasta keskiviikkona 27. toukokuuta Euroopan parlamentissa käytävässä keskustelussa. Euroopan komissio ei aio kopioida Ranskan ja Saksan 500 miljardin euron tukisuunnitelmaa sellaisenaan. Uuden EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja siihen liittyvän eurooppalaisen elvytysrahaston tulee olla tasapaino lainojen, avustusten ja lahjoitusten välillä, painotetaan Brysselissä.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel keskustelivat maanantaina "lyhyen aikavälin suunnitelmasta" tukeakseen yrityssektoreita ja alueita toipumaan. Alankomaat ”ottaa asian hyvin huomioon” Ranskan-Saksan suunnitelmassa, mutta ei anna virallista vastausta, vaan odottaa komission ehdotusta. On tiedossa, että Haag on vastaan lahjoituksille. Itävallan liittokanslerin Sebastian Kurzin mukaan niin sanottujen "säästäväisten neljän" maiden Itävallan, Alankomaiden, Ruotsin ja Tanskan kanta pysyy muuttumattomana.