Tuomioistuinratkaisu on merkittävä virstanpylväs rajattaessa toimivaltaa Brysselin ja EU-maiden välillä. Päätös vahvistaa, että sosiaalipolitiikkaa voidaan osittain kehittää eurooppalaisella tasolla, mutta palkanmuodostus pysyy pääosin kansallisena asiana.
Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu selkeyttää eurooppalaisen sosiaalilainsäädännön soveltamisalaa. Tuomioistuin katsoi, ettei EU ole ylittänyt toimivaltaansa minimipalkkadirktiivin osalta, mutta kumosi kaksi määräystä, jotka puuttuivat liikaa kansalliseen palkanmuodostukseen.
Asia oli nostettu Tanskan toimesta, jota tuki Ruotsi. Molemmat maat katsovat, että palkkaneuvottelut kuuluvat kansalliseen toimivaltaan, eikä eurooppalaisten instituutioiden tule niihin puuttua. Heidän valituksensa kohdistui vuoden 2022 direktiiviin, joka pyrkii takaamaan "sopivat minimipalkat" kaikissa EU-maissa.
Tuomioistuin antoi osittain Tanskalle oikean käden. Tuomarit kumosivat kaksi erityistä säännöstä: toinen määritteli kriteerit minimipalkkojen laskemiselle ja korottamiselle, ja toinen kielsi palkan laskun automaattisessa indeksikorotuksessa. Tuomioistuimen mukaan molemmat säännöt liittyvät suoraan palkkojen määräämiseen – joka on kansallinen toimivalta.
Direktiivin muut osat pysyvät kokonaan voimassa. EU-maita kannustetaan edistämään kollektiivisia neuvotteluja työnantajien ja työntekijöiden välillä sekä varmistamaan, että palkat tukevat ihmisarvoista elintasoa. Tuomioistuin korosti, ettei tämä merkitse suoraa puuttumista kansallisiin järjestelmiin.
Kahden määräyksen kumoaminen tarkoittaa, ettei EU voi asettaa yhtenäisiä kriteerejä minimipalkkojen suuruudelle. EU-maat säilyttävät näin enemmän vapautta päättää itse, miten palkkoja lasketaan ja tarkistetaan esimerkiksi indeksijärjestelmien tai työehtosopimusten kautta.
Niille maille, joissa on automaattinen palkkaindeksijärjestelmä – kuten Belgia ja Luxemburg – tämä tarkoittaa, että ne päättävät edelleen itse näiden järjestelmien soveltamisesta. Samalla direktiivin yleinen tavoite säilyy: työntekijöiden ostovoiman parantaminen ja palkkaerojen kaventaminen EU:ssa. Tuomioistuin katsoi, että tämä tavoite on unionin toimivallan puitteissa sosiaalisen koheesion edistämiseksi.