Alankomaiden on nopeasti ryhdyttävä toimiin säädösten suhteen, jotka tekevät kansalaisten eläkevarojen siirtämisen ulkomaille tai eläkejärjestelyjen ostamisen ulkomaisilta tarjoajilta vaikeaksi. Euroopan komissio uhkaa viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen, ellei lainsäädäntöä muuteta kahden kuukauden kuluessa.
Alankomaiden eläkejärjestelmää on aiemmin käsitelty EU:n ja Alankomaiden välisissä keskusteluissa, erityisesti siksi, että alankomaalainen järjestelmä eroaa monin tavoin EU:n eläkeajattelusta. Toisin kuin kaikissa muissa EU-maissa, eläkejärjestelmää ei organisoida valtion kautta tapahtuvana "sosiaaliturvana", vaan eläkerahastot ovat työnantajien ja ammattiliittojen omistuksessa.
Lisäksi Alankomaissa eläkkeet eivät makseta verovaroin (jotka kerätään ja jaetaan valtion kautta), vaan ne rahoitetaan työantajien pidättämillä työeläkemaksuilla. Näin ollen eläkkeet eivät Alankomaissa ole "vero- tai sosiaalietuuksia", vaan "siirrettyä palkkaa".
Muiden EU-maiden verot ja verotuet määritellään vuosittain vaihtuvien hallitusten toimesta, mikä aiheuttaa lähes vuosittaista kritiikkiä eläkkeiden tasosta, kuten Ranskassa ja Kreikassa. Alankomaissa maksutason ja etuuksien suuruuden määräävät työnantajat ja ammattiliitot poliittisen päätöksenteon ulkopuolella.
Euroopan komission mukaan Alankomaat rajoittaa kansalaisten ja työssäkäyvien vapaata liikkuvuutta, sijoittautumisvapautta, palvelujen tarjoamisen vapautta sekä pääoman vapaata liikkuvuutta. EU:n näkökulmasta eläkkeet ovat vain taloudellisia transaktioita, joiden pitäisi olla rajat ylittäviä koko Euroopassa.
Tällaisessa neoliberaalissa markkinalähestymistavassa alankomaalaisen tulisi pystyä ottamaan eläkevakuutus Ranskassa ja päinvastoin. Mutta ranskalainen ei voi liittyä alankomaalaiseen eläkerahastoon; hänen pitäisi olla palkansaajana kyseisellä toimialalla alankomaalaisessa yrityksessä. Toisin sanoen: missä määrin Alankomaat saa suojata sosiaalista eläkejärjestelmäänsä, ja kuinka muut voisivat saada sananvaltaa meidän eläkkeistämme?
Euroopan komissio on aiemmin varoittanut Alankomaiden hallitusta asiasta. Esimerkiksi Alankomaiden valtiovarainministeriö edellyttää pankkitakuita nykyisiltä tai entisiltä työntekijöiltä, jos heidän eläkesäästönsä siirretään ulkomaiseen eläkerahastoon, veroristiriitojen mahdollisuuden vuoksi. Ulkomaisille eläketuottajille asetetut ehdot estävät myös heidän palvelujensa tarjoamisen Alankomaiden markkinoilla, mikä ei myöskään miellytä Brysseliä.
Rutte III -hallitus saavutti aiemmin tänä vuonna sopimuksen työnantajien, ammattiliittojen ja toisen kamarin kanssa eläkejärjestelmän perusteellisesta uudistamisesta. Työnantajat keskittyvät maksettavien maksujen suuruuteen, ammattiliitot eläkkeiden suuruuteen ja hallitus oikeudelliseen toteuttamiskelpoisuuteen.
Viime kuukausina on jälleen todettu, että sosiaaliministeri Wouter Koolmees tuntee EU:n painostuksen: uuden alankomaalaisen eläkejärjestelmän tulee EU:n mukaan myös noudattaa unionin sääntöjä. Jo puhutaan jopa "siirtoyhteisöstä", jossa kaikkien EU-maiden säästetty eläkerahasto yhdistettäisiin, ja kaikista eläkkeistä maksettaisiin yhdestä suuresta yhteisestä potista.
Uhkaavista leikkauksista huolimatta Alankomaiden eläkejärjestelmä on hiljattain jälleen valittu maailman parhaaksi. Konsulttiyhtiö Mercer sijoitti Alankomaat Global Pensions Index -listallaan jälleen ykköseksi. Vaikka monet alankomaalaiset valittavat eläkkeidensä epävarmuudesta, tällaiset tutkimukset osoittavat toisinaan, että Alankomailla menee maailmanlaajuisesti erittäin hyvin, kertoi yksi tutkijoista.
Vuonna 2017 Tanska oli hieman korkeammalla. Nyt se on toisena ja on Alankomaiden ohella ainoa maa, joka saa arvion "A" eläkejärjestelmän tarjoamasta taloudellisesta vakaudesta eläkkeelle siirryttäessä. Kolmanneksi sijoittui Australia, jota seurasivat pohjoismaiset maat Suomi, Ruotsi ja Norja.
Alankomaiden eläkejärjestelmä pärjää hyvin riittävyyden, kestävyyden ja eheyden osa-alueilla. Se sai yhteispisteiksi 81 sadasta, 0,7 pistettä enemmän kuin viime vuonna. Parantamisen varaa on kotitalouksien velkaantuneisuuden osalta, joka on suhteellisen korkea. Myös Tanskassa kotitalouksilla on suhteellisen paljon velkaa, josta asuntolainat muodostavat suurimman osan.