Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) Haagissa hylkäsi kaikki Myanmarin vastalauseet kansainvälisen oikeusprosessin aloittamiselle maata vastaan islamilaista rohingya-väestöä kohtaan tehdyn kansanmurhan vuoksi. YK:n tuomioistuin ryhtyy nyt käsittelemään asian sisältöä, prosessi, joka tulee kestämään vuosia.
Myanmar, jota hallitsee vuoden 2021 vallankaappauksen jälkeen sotilasjuntta, väitti, että Afrikan maa Gambia, joka nosti kanteen, ei olisi ollut asiassa millään tavalla osallinen eikä sillä ollut valtuuksia tehdä niin. Kuitenkin Yhdistyneiden Kansakuntien korkein oikeus ilmoitti, että kaikki maat, jotka ovat allekirjoittaneet YK:n kansanmurhasopimuksen vuonna 1948, voivat saattaa asioita kyseisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Myanmar on muiden Kaakkois-Aasian maiden tavoin buddhalainen maa, mutta sen alueen luoteisosassa, joka rajautuu Bangladeshiin ja Intiaan, on suuri muslimivähemmistö.
Gambia joutui mukaan asiaan sen jälkeen, kun Gambian entinen ministeri, joka oli aiemmin toiminut syyttäjänä Ruandan YK:n tuomioistuimessa, kävi vuonna 2019 Bangladeshin rohingya-pakolaisleirillä. Hän totesi, että Myanmarin kansanmurhassa on paljon yhtäläisyyksiä vuoden 1994 lähes miljoonan tutsin joukkomurhaan Rwandassa.
Kun ICJ on todennut olevansa toimivaltainen ottamaan Myanmaria vastaan esitetyn kansanmurhakaasun käsiteltäväksi, myös Alankomaat ja Kanada ovat liittyneet Gambian kanteisiin.
YK:n tutkimustoimikunta totesi, että Myanmarin armeijan vuonna 2017 toteuttama sotilasoperaatio, jossa 730 000 rohingyaa pakotettiin naapurimaahan Bangladeshiin, sisälsi "kansanmurhaisia toimia". Myanmar kiistää kansanmurhan ja kiistää YK:n havainnot, ja väittää, että kovakourainen toimenpide oli suunnattu rohingya-kapinallisia vastaan.
Vaikka Haagin tuomioistuimen päätökset ovat sitovia ja maat yleensä noudattavat niitä, ICJ:llä ei ole keinoja panna päätöksiä täytäntöön.