Tällä tavalla näyttää siltä, ettei EU:ssa ole pätevää enemmistöä kummallekaan päätökselle – ei kiellolle eikä lupakauden jatkamiselle. Kumpaankin päätökseen tarvitaan vähintään 55 % EU-maista, jotka edustavat yhteensä 60 % EU:n väestöstä. Aiemmin ilmoitettiin, että myös Belgia pidättäytyy äänestyksestä, kun taas on jo varmaa, että Saksa ja Itävalta äänestävät vastoin. Ranska, Malta ja Luxemburg eivät myöskään kannata Euroopan komission ehdotusta.
Ministeri Adema kertoo, että hän on äänestämattömyyden valinnallaan ottanut huomioon sekä tieteelliset Ctgb-suositukset (glyfosaatin sallimiseksi) että kansanedustuslaitoksen päätöslauselman sen käytön kieltämisestä. Hän mainitsee myös, että hallitus on toimeksiantanut tutkijoita tekemään uusia lisätutkimuksia mahdollisista terveysriskeistä, kuten Parkinsonin taudista.
Ministeri korostaa myös, että sekä eurooppalaisissa että alankomaalaisissa menettelyissä on varattu mahdollisuus kieltää glyfosaatin käyttö välittömästi, mikäli tulevaisuudessa osoittautuisi, että siihen liittyy riskejä.
Koska Brysselissä perjantaina ei tehdä pätevää päätöstä, seuraa ensi viikolla valituslautakunnassa uusi äänestys. Sen odotetaan kuitenkin tuovan samoja kanta-asemia. EU-komissaari Stella Kyriakides totesi viime viikolla Euroopan parlamentissa, että hän haluaa muuttaa ehdotusta korkeintaan vain muutamin pienin osin.
Jos valituslautakunnankin jälkeen ei saavuteta pätevää enemmistöä, Euroopan komissiolla on valtuus tehdä oma päätöksensä. Tämä tapahtui myös viisi vuotta sitten (edellisen 'tilapäisen' jatkon yhteydessä).
Vain jos tulee riittävästi ’päteviä’ äänestäjiä vastaan, glyfosaatin hyväksyntä päättyy 12–18 kuukauden kuluessa. Tämän jälkeen jäsenvaltiot eivät enää saa sallia tämän vaikuttavan aineen sisältäviä tuotteita.