Euroopan komissio laajentaa aiemmin aloittamaansa syvällistä tutkimusta verosopimuksista Alankomaiden kalustejätti IKEAn kanssa. Rahasummasta ei ole tietoa. Euroopan parlamentin Vihreiden aiemmassa tutkimuksessa IKEAn veronkiertoa käsiteltiin, ja siinä mainittiin summa lähes miljardi euroa vuosien 2009 ja 2014 välillä.
Alkuperäinen tutkimus aloitettiin vuonna 2017, ja se koskee immateriaalioikeuksiin liittyvää rakennetta, jonka avulla IKEAn tytäryhtiön väitetään maksaneen vähemmän veroja kuin muut yritykset Alankomaissa. Tämä Alankomaat-IKEA -sopimus juontaa ajalta, jolloin Alankomaat verohallintonsa kautta tarjosi suurille monikansallisille yhtiöille suotuisan sijoittautumispaikan. Verosäännöillä nämä yritykset maksoivat kotimaassaan miljoonia vähemmän veroja, ja Alankomaissa vain pienen osan niistä.
Siksi suuret yritykset kuten IKEA ja FIAT sekä myös Rolling Stones ja Bono vahvistivat oikeudellisesti pääkonttorinsa Alankomaihin. Useissa tapauksissa ne sijoitettiin hallintotoimiston tai postilokero-yrityksen yhteyteen Amsterdamin Zuidasissa, minkä vuoksi Alankomaat on monien mielestä leimattu 'veroparatiisiksi'.
Tällä hetkellä Alankomaat pyrkivät eroon tästä huonosta maineesta, mutta kansainvälisissä neuvotteluissa siitä huomautetaan yhä. Näin kävi viime kuun lopulla, kun Alankomaat EU-puitteissa vastustivat tapaa, jolla muut EU-maat halusivat kerätä satoja miljardeja mega-koronapelastusrahastoon. Tämän avulla yritykset voisivat lähitulevaisuudessa saada osan taloudellisista vahingoistaan korvatuiksi.
Alankomaiden pääministeri Rutte ja valtiovarainministeri Hoekstra saivat viime viikkoina muiden EU-johtajien syytöksiä siitä, että nämä säästäväiset hollantilaiset eivät halua osallistua heikkojen EU-maiden pelastamiseen, vaikka he ovat vuosien ajan ohjanneet satoja miljoonia euroja verovaroja näistä maista Alankomaiden valtiokassaan.
EU-27-maista Ranska, Puola ja Tanska ovat tähän mennessä ehdottaneet, että veroparatiiseihin rekisteröityneet yritykset estettäisiin saamasta koronapelastusoperaatioita. Italia aikoo pian liittyä mukaan. Näin yrityksiin kohdistetaan painetta lopettaa alankomaalaisiin verorakenteisiin perustuvat järjestelynsä.
Tutkijat havaitsivat, että yli 84 % vuosittain Italiassa veroparatiisien vuoksi menetetyistä tuloista siirtyy muihin Euroopan maihin, joista Luxemburg, Irlanti ja Alankomaat ovat kärjessä. Euroopan komissio vahvisti, että yksittäiset EU-maat voivat todellakin estää koronatuen päätymisen maahansa rekisteröityihin yrityksiin ('postilokeropääkonttoreihin') veroparatiiseissa.
Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire sanoi viime viikolla, että veroparatiiseihin rekisteröityneet yritykset eivät tule hyväksytyiksi Ranskan pelastuspakettiin. ”On itsestään selvää, että jos yrityksellä on veropääkonttori tai tytäryhtiö veroparatiisissa, haluan painokkaasti sanoa, ettei se voi saada valtion taloudellista tukea”, Le Maire kertoi radiokanava France Infolle.