Maa- ja metsätalousministeri Piet Adema ilmoitti viime vuoden lopulla, että hän pitää vuotta 2023 siirtymäaikana, mutta Alankomaat on saanut Brysselistä huomautuksen ja niiden on noudatettava EU-sääntöjä.
Kyse on kahden erillisen ympäristökysymyksen vaikutuksista: uudesta Euroopan vihreästä sopimuksesta ja viljelijä-kuluttaja -ruokastrategiasta sekä vesien laatua koskevan kehysdirektiivin tiukentamisesta. Uusi yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) maatalouspolitiikka hyväksyttiin vasta viime vuoden lopulla, minkä takia Alankomaiden viljelijöiden piti pitkään odottaa, mitä saa tehdä ja mitä ei.
Lisäksi Bryssel ilmoitti viime vuonna Alankomaille, ettei se voi enää käyttää poikkeusjärjestelyä (derogaatio) nitraattikuormituksen osalta (eli lannan levitys aiheuttaa vesien saastumista). Esimerkiksi he eivät saa enää lannoittaa ojan tai vesiuomien reunoja.
Alankomaiden on vähennettävä nitraattisaastumista jo tänä vuonna, ei vasta ensi vuonna. Tämä on erityisesti viesti siitä, että vesien laadun parantaminen on saatava suuremmalle prioriteetille Alankomaissa. Brysselin mukaan Alankomaat on soveltanut sääntöjä liian löyhästi. Adema puhuu “arviointivirheestä”.
Määräys koskee erityisesti peltoja ja vesistöjä pohjois-hollantilaisen Noorderkwartierin, Delflandin ja Brabantse Deltan vesihuoltoyhtymiä. Näin ollen 42 prosenttia Alankomaiden maatalousmaasta on ilmoitettu saastuneeksi alueeksi.
Ministeri Adema pyysi lannoitelainsäädännön asiantuntijakomiteaa (CDM) antamaan neuvoja tästä määräyksestä. Hän kannattaa määräyksen antamista vesihuoltoyhtymien perusteella, koska tällä hetkellä ei ole vielä mahdollista rajata vesistöjä pienemmällä mittakaavalla.