Keskiviikkona (20. toukokuuta) Euroopan komissio esittelee pitkään odotetun Green Deal -ilmastopolitiikkansa, samanaikaisesti uuden näkemyksen elintarvike- ja biologisen monimuotoisuuden turvallisuudesta.
Suunnitelmat esitellään Brysselissä varapuheenjohtaja Frans Timmermansin ja terveyskomissaari Kyriakidesin, joka vastaa elintarviketurvallisuudesta, lääkkeistä ym., toimesta. Suunnitelmien esittelyä on siirretty useaan otteeseen, eikä Euroopassa edelleenkään ole yksimielisyyttä laajamittaisiin suunnitelmiin liittyvästä rahoituksesta.
Tämä viivästys liittyy osittain siihen, kuinka paljon rahaa tulisi kohdentaa korona-megarahastoon ja miten EU:n vuosien 2021-2027 monivuotinen rahoituskehys tulee mukauttaa sen mukaisesti. Tämän vuoksi 27 EU-komissaaria ja EU:n hallitukset eivät vieläkään ole samaa mieltä siitä, kuinka laaja-alainen ja kustannuksiltaan merkittävä Green Deal saa tai sen täytyy olla.
Promotion
Tämän pohjalta ei myöskään ole vielä selvää, kuinka suuri uusi maatalousbudjetti voi olla. Eilen Angela Merkelin ja Emmanuel Macronin solmimasta saksalais-ranskalaisesta kompromissista EU-rahoituksen tulevaisuudesta voi päätellä, että nykyiset sosiaali- ja taloudelliset rakennerahastot, maaseutuinvestoinnit, maataloustuet ja muut EU:n rahavirrat tullaan «uudelleenjärjestämään» entistä kohdennetumpiin Green Deal -maksuihin. Puolan maatalouskomissaari Wojciechowskin aiemmista kommentoinneista voi jo päätellä, että hän haluaa siirtää EU:n tukivaroja etäämmälle «hehtaareista ja maatalousalan tonnimääristä» kohti maanviljelijäperheiden tuloja.
Farm to Fork (F2F) -strategia, osa Euroopan Green Dealia, on tämänhetkisen Euroopan komission kärkihanke. Komissaari Kyriakides katsoo, että maatalouden tulee sopeutua tiukempiin ilmasto- ja terveyssääntöihin ja kuluttajien on muutettava kulutustottumuksiaan. Hänen mukaansa ei voida jatkaa nykyisellä tavalla.
Vaikka politiikka kohdistuu erityisesti eurooppalaisiin maanviljelijöihin ja puutarhureihin, maatalouskomissaari Janusz Wojciechowskin rooli uudessa politiikassa on rajallinen. Hän osallistuu siihen, mutta komissaari Stella Kyriakides (elintarviketurvallisuus ja terveys) ottaa johdon. Hän raportoi ilmastokomissaari Frans Timmermansille.
Luonnosversiossa mainitaan, että Eurooppaan tulee ohjeistukset, jotka määräävät, kuinka paljon kemikaalisia torjunta-aineita ja keinolannoitteita täytyy vähentää vuoteen 2030 mennessä. Vahvistamattomien tietojen mukaan tavoite olisi puolittaa torjunta-aineiden käyttö vuoteen 2030 mennessä.
Den Haag’n ulkoministeriön viranomaismuistion mukaan Alankomaiden hallitus tukee pääpiirteissään uutta eurooppalaista ilmastopolitiikkaa. Alankomaat ovat samaa mieltä siitä, että hiilidioksidipäästöille asetetaan tiukemmat kriteerit ja torjunta-aineiden käyttöä vähennetään. Alankomaiden hallitus sitoutuu kasvihuonekaasupäästöjen asteittaiseen vähentämiseen.
Alankomaat toteavat lisäksi, että komission ehdotusasetusta on EU:n jäsenmaiden keskuudessa vastaanotettu pääasiassa myönteisesti. Laajan tuen ansiosta ehdotuksella näyttää olevan hyvät edellytykset menestyä. Samoin kuin Alankomaat muutamat jäsenmaat tukevat myös tiukennetun vuoden 2030 kasvihuonekaasupäästövähennystavoitteen sisällyttämistä.