Useiden alankomaalaisten sanomalehtien mukaan Haag valehteli muutama vuosi sitten Brysselille väittäessään, ettei tiedetty, esiintyykö aiemmin raportoitu epäkohta muualla, vaikka tuolloin jo tiedettiin, että kiistanalainen hallinnointipalkkio oli haettu useissa alankomaalaisissa kunnissa.
Viime kuussa ilmoitettiin, että alankomaiset maanviljelijät hyötyivät eurooppalaisista järjestelmistä hakemalla tukia luonnonmukaisestakin hoidosta maapaloille, joita he eivät omista tai joista heillä ei ole vuokrasopimusta. Tämä koskisi muun muassa tienvarsien niittoa. Jopa luonnonsuojelujärjestöjen maapaloja oli heidän ilmoitettu Brysseliin.
Alankomaiden LNV-ministeriö (maatalous) ja jotkut maatalousjärjestöt korostivat viime viikolla, että kyse on useimmiten ’epävirallisista’ hoitosopimuksista maanviljelijöiden ja maaomistajien välillä.
Alankomaiden tiedotusvälineet kertovat nyt, että jo vuonna 2017 Bryssel pyysi selvitystä tällaisesta tapauksesta. Maatalousministeriö on tämän jälkeen valehdellut Euroopan komissiolle petoksen laajuudesta, väittää tutkiva journalistinen alusta Investico. Väite perustuu sisäiseen sähköpostikeskusteluun, jonka Investico on äskettäin saanut julkisuuslain (WOO) nojalla.
Siitä käy ilmi, että Euroopan komissiolla oli epäilyksiä petoksesta. Bryssel vaati, että Alankomaiden hallitus takaa tukien laillisuuden maksuvaatimusten uhalla. Vuonna 2018 ministeriö yritti vähätellä ongelmaa ja kielsi petoksen olevan kyseessä.
Euroopan komissio kertoo, ettei ole vielä nähnyt sähköposteja, mutta ottaa asian vakavasti ja aikoo pyytää Alankomaiden hallitukselta lisätietoja. Bryssel on myös korostanut, että EU-maat ovat itse vastuussa EU:n asetusten noudattamisesta ja valvonnasta.
Eroamassa oleva maatalousministeri Piet Adema ei torstaina Alankomaiden parlamentissa halunnut vielä kommentoida väitteitä, joiden mukaan hänen virkamiehensä olisivat harhaanjohtaneet Brysseliä tai valehdelleet tahallaan; hän haluaa ensin selvittää itse, miten hoitotukien hakemisen valvonta on toteutettu.