Euroopan komissio on lopullisesti hyväksynyt seitsemän ensimmäisen EU-maan strategiset CAP-suunnitelmat: Tanska, Suomi, Ranska, Irlanti, Puola, Portugali ja Espanja.
Bryssel kutsuu näitä ensimmäisiä hyväksyttyjä suunnitelmia muutaman suuren maatalousmaan EU:ssa tärkeäksi askeleeksi kohti uuden yhteisen maatalouspolitiikan toimeenpanoa ensi vuodesta lähtien.
Kaudelle 2023–2027 maatalousmaksuihin on saatavilla 270 miljardia euroa. Hyväksytyt seitsemän suunnitelmaa vastaavat lähes puolta tästä (120 miljardia euroa), josta yli 34 miljardia on yksinomaan ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin.
Osana tätä uutta maatalouspolitiikkaa EU-maat saavat nyt itse määritellä tuettavien toimien paketin, kunhan ne tukevat kymmentä EU:n kestävän maatalouden kriteeriä. Niiden on kuitenkin oltava kirjattuina kansallisiin suunnitelmiin sopimusmuodossa.
EU:n maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski totesi, että tämä hyväksyntä tulee ratkaisevaan aikaan. Hänen mukaansa Euroopan maatalous on vaikeassa tilanteessa: Venäjän sota Ukrainassa ja kesän kuivuus ovat johtaneet huomattavaan tuotantokustannusten nousuun. Euroopan maanviljelijät tarvitsevat pitkän aikavälin näkymät, mukaan lukien selkeän oikeudellisen ja taloudellisen kehyksen, Wojciechowski painotti.
Hän ei kuitenkaan vielä pystynyt kertomaan, kuinka pitkällä neuvottelut ovat muiden kahdenkymmenen EU-maan kanssa. Viidestä seitsemästä nyt hyväksytystä kansallisesta strategisesta suunnitelmasta tiedettiin itse asiassa jo kesäkuussa, että Bryssel hyväksyy ne. Viime hetkellä joukkoon liittyivät vain Italia ja Irlanti. Muista maista on tosiasiassa tiedetty toukokuusta tai kesäkuusta alkaen, etteivät he ehdi 1. elokuuta asetettuun määräaikaan eivätkä myöskään syys- tai lokakuussa.
Useat Keski-Euroopan maat aloittivat suunnitelmiensa jättämisen myöhään, koska ne eivät oikeastaan halunneet, että Euroopan komissiolla olisi sananvaltaa näissä asioissa.
Saksalaisten suunnitelmien neuvottelut ovat pitkälti jumissa, koska Saksan liikennevalokoalitio ei ole vielä päässyt yksimielisyyteen maatalouden ja karjatalouden merkittävän uudistamisen rahoituksesta. Lisäksi Saksassa käydään kiistaa valtaoikeuksista alue- tai kansallisella tasolla.
Hollannin kansallisen suunnitelman hyväksyminen viivästyy, koska on 'kytköksiä muihin asioihin', kuten eufemistisesti sanotaan. Ei ole selvää, onko se Bryssel vai Haag, joka yhdistää maa- ja metsätalousministeriön asiakirjoja. Vaikka tämä ei ole virallisesti vahvistettu, on ilmeistä, että Hollannin suuri lanta- ja typen määrä on suuri kompastus kivi Brysselin maatalousosastolla.
EU:n nitraattiryhmä tekee 15. syyskuuta päätöksen Hollannin pyynnöstä laajennetuista lannanlevityssäännöistä. Euroopan komission odotetaan tekevän lopullisen päätöksen samana keskiviikkona tai viikkoa myöhemmin. Päätös on sitten sisällytettävä kansallisten strategisten suunnitelmien sopimuksiin, jotka tulevat voimaan 1. tammikuuta 2023.