Komission on tehtävä päätös ennen 15. joulukuuta. Ehdotuksessa on jo mukana vaatimus, että maanviljelijät ottavat lisätoimia torjunta-aineen leviämisen estämiseksi, ns. driftin vähentämiseksi. Lisäksi EU:n jäsenvaltioilla on oikeus päättää itse, asettavatko ne maassaan kokonaan tai osittain kiellon: se on heidän omalla poliittisella vastuullaan.
Glyfosaatti on kriitikoiden mukaan kiistanalainen, koska kansanterveyteen ja biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvien riskien osalta on edelleen epävarmuutta. Myös Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) myönteinen arviointi ontuu kriitikoiden mielestä.
Sitä ei suljeta pois, että Bryssel vielä tekisi pieniä muutoksia ehdotukseen, koska ensi viikolla sekä 27 EU-maan maatalousministerit että koko Euroopan parlamentti kokoontuvat käsittelemään useita kiperiä Green Deal -kysymyksiä. Glyfosaatti on yksi niistä.
Useat vaikutusvaltaiset maatalousmaat, kuten Ranska, Saksa ja Alankomaat, jättäytyivät torstaina jälleen pois kannasta. Muutamia vuosia sitten Ranskan presidentti Macron kannatti kieltoa, mutta on sen jälkeen hyväksynyt ehdollisen käytön. Ranska voisi vielä auttaa EU:n ehdotusta saavuttamaan enemmistön (ja toivotun poliittisen-johdon tuen).
Näytön takana neuvotellaan edelleen niin kutsutusta "ranskalaisesta versiosta", joka tarkoittaisi jatkoa viideksi tai seitsemäksi vuodeksi ja glyfosaatin käytön rajoittamista tiettyyn maksimimäärään kiloina hehtaaria kohden. Euroopan komission ehdotus sisältää jo määräyksiä, jotka sallivat EU-maille lisäsäännösten asettamisen glyfosaatin käytöstä, esimerkiksi käyttö luonnonsuojelualueilla tai niiden läheisyydessä.
Alankomaiden Euroopan parlamentin jäsen Bas Eickhout (Vihreät) toteaa, että EFSA-arvio osoittaa, että tiedoissa on aukkoja ihmisiin ja eläimiin kohdistuvien vaikutusten osalta. Eri käyttötapojen riskejä on todellakin. "Silloin ei voi vain suoraan hyväksyä käyttöä", sanoo Eickhout.
Alankomaiden luopuva maa- ja metsätalousministeri Piet Adema on aiemmin ilmoittanut, että hän/Alankomaat käyttää välittömästi kansallisen kiellon mahdollisuutta, jos uudet (tieteelliset/lääketieteelliset) tutkimustulokset osoittavat ihmisten terveyden vaarantuvan.