Konsultaatio on valmisteluvaihe nykyisen direktiivin uudelleenarvioinnille. Bryssel haluaa tietää, sopiiko nykyinen lähestymistapa edelleen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja uuteen ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan.
Erityisesti kemiallisten torjunta-aineiden käytön maataloudessa ja puutarhanhoidossa sekä eläinlannan levityksen vuoksi nurmikoille nitraattisaastuminen pohjavedessä on monilla alueilla EU:ssa lisääntynyt.
"Nitraattidirektiivi suojaa pohjavesiä, jokia, järviä ja meriä nitraattien aiheuttamalta saastumiselta. Se asettaa rajat lannoitteiden käytölle ja edistää hyvien maatalous- ja ympäristökäytäntöjen omaksumista", Euroopan komissio korosti.
EU on peruuttanut aiempia poikkeuksia typpilannoitteiden käytössä useissa EU-maissa, mukaan lukien Saksa, Alankomaat ja Irlanti, koska näissä maissa pohjavedet eivät ole vielä puhtaampia.
Bryssel myös korostaa, että se on sitoutunut muihin kansainvälisiin sopimuksiin, kuten Kunming-Montrealin globaaliin biodiversiteettikehykseen, jonka tavoitteena on "vähentää ravinteiden hukkaa maailmanlaajuisesti 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä".
Nitraattidirektiivin perusteella EU:n jäsenvaltioiden on toteutettava erilaisia toimia, kuten lisättävä vesien laatututkimuksia ja nimettävä erityisen herkemmät alueet nitraattisaastumiselle.
Nitraattidirektiivi tukee myös vesikehysdirektiivin toimeenpanoa, jonka tavoitteena on, että kaikilla Euroopan pintavesillä on vuonna 2027 saavutettu "hyvä tila".