Esimerkiksi Irlantia uhkaa EU-sakko, koska se ei ole asianmukaisesti saattanut vesipuitedirektiiviä kansalliseen lainsäädäntöön. Muut maat voivat joutua oikeuteen, koska ne eivät estä vieraslajien leviämistä Euroopan luonnossa.
Käynnissä olevat oikeudelliset toimet johtuvat osittain uusista säännöksistä Euroopan maatalouspolitiikassa ja biodiversiteettipolitiikassa, jotka ovat osa myös uutta ruokastrategiaa. Jo ennen vihreää kehityssuunnitelmaa ja ilmastopolitiikkaa EU päätti, että jäsenvaltioiden on vähennettävä pohjaveden saastumista.
Viime vuoden lopussa Euroopan komissio päätti, että Alankomaat ei enää saa asteittain hyödyntää lannan poikkeuslupaa, koska maa on tehnyt liian vähän pohjaveden nitraattisaasteen torjumiseksi.
Euroopan ympäristöpolitiikka määritellään EU-tasolla, mutta valvonnan ja täytäntöönpanon tulee kuulua jäsenvaltioille itselleen. Aiemmin Saksan on ollut pakko rajusti vähentää lannan levitystä uhkaavien miljardisakkojen alla.
Myös Bulgariaa, Kreikkaa, Italiaa, Portugalia ja Latviaa kritisoidaan nyt EU-sääntöjen laiminlyönnistä. EU:n vesipuitedirektiivin tarkoituksena on suojella pintavesiä etenkin taantumiselta ja saastumiselta. Se edellyttää myös ekosysteemien ja luonnonvarojen suojelemista ja parantamista. Direktiivi vaatii kaikkien vesien olevan viimeistään vuoteen 2027 mennessä vähintään hyvässä tilassa.
Komission mukaan Irlanti ja viisi muuta jäsenmaata eivät ole laatineet toimintasuunnitelmaa vieraslajien leviämisen ja leviämisen torjumiseksi. Lisäksi Viron on ryhdyttävä toimenpiteisiin Natura 2000 -alueidensa paremman hoidon varmistamiseksi ja direktiivin täytäntöönpanon noudattamiseksi.
Huolimatta joidenkin EU-maiden edistymisestä tietyillä osa-alueilla komissio totesi, että nyt haastetut maat eivät ole täysin käsitelleet aiemmin esitettyjä EU-kritiikkejä kattavilla toimintasuunnitelmilla.
Myös Bulgaria ja Slovakia voivat joutua sakkojen kohteeksi, koska ne viivyttelevät energian kestävyyttä koskevien EU-sääntöjen täytäntöönpanossa. Euroopan komissio vie molemmat maat Euroopan unionin tuomioistuimeen ja vaatii "taloudellisia pakotteita". Kumpikaan maa ei ole vielä ottanut käyttöön yhtäkään uusiutuvaa energiaa koskevan EU-lainsäädännön osaa, kuten tuuli- tai aurinkoenergiaa.
Yksikään EU:n 27 jäsenvaltiosta ei ole ehtinyt toteuttaa kaikkia energiadirektiivin osia ajallaan, mutta Brysselin mukaan Bulgaria ja Slovakia ovat erityisesti pahimpia tapauksia. Useiden varoitusten jälkeen EU:n toimeenpaneva elin vie nyt asian Euroopan tuomioistuimeen, joka voi määrätä sakkoja ja uhkasakkoja.