Presidentti Zelenskyn hallitus on luvannut kuukauden sisällä huolehtia omista toimistaan, joilla hillitään maatalouden viennin tahattomia sivuvaikutuksia viidessä EU:n naapurimaassa. Uusista rajanylityspaikkojen sulkemisista vihaisten puolalaisten maanviljelijöiden toimesta on jo varautumista.
Brussels kertoo, että vientiluvut ja viljan kuljetukset solidaarisuuskäytäviä pitkin EU:n satamiin ovat osoittaneet, ettei suuria määriä maataloustuotteita enää päädy viiteen EU:n naapurimaahan. Siksi Bryssel on päättänyt olla jatkamatta toukokuussa määräaikaisesti asetettua vientikieltoa neljälle ukrainalaiselle maataloustuotteelle, jonka voimassaolo päättyi perjantaina.
Puola pelkää, että suuren määrän halpaa ukrainalaista viljaa tulo häiritsee jälleen paikallista puolalaista viljakauppaa. Puolan hallitus on jo raivostuneesti reagoinut Brysselin päätökseen ja aikoo nyt itse ryhtyä toimiin Ukrainan viennin estämiseksi. Myös Unkari uhkaa toimia samalla tavalla, mutta Bulgaria päätti eilen olla ryhtymättä toimiin.
Ukraina aikoo viimeistään maanantaina 18. syyskuuta 2023 työpäivän päättyessä toimittaa toimintasuunnitelman Brysseliin. Euroopan komissio pidättäytyy asettamasta rajoituksia niin kauan kuin Ukrainan tehokkaat toimet ovat voimassa ja toimivat täysin.
Vientikiellon käyttöönotosta toukokuussa lähtien se on ollut kasvavan kitkan aihe Brysselin ja Kiovan välillä, jotka pitivät sitä "hyväksymättömänä". Useat jäsenvaltiot, mukaan lukien Saksa, Ranska, Alankomaat ja Belgia, olivat huolissaan kiellon Ukrainalle aiheuttamista vakavista seurauksista.
Viisi itäistä maata painosti kiellon jatkamista. Puola otti kompromissin poissulkevan kannan. Puolan oppositiota yhdistetään lokakuun 15. päivän parlamenttivaaleihin, sillä hallitseva Laki ja oikeus -puolue (PiS) haluaa houkutella konservatiivisia äänestäjiä maaseuduilta. Myös Slovakia menee äänestämään 30. syyskuuta.