Euroopan unioni aikoo leikata merkittävästi taloudellista tukeaan Turkille. Tämä käy ilmi EU:n ulkoasioiden korkean edustajan Josep Borrellin kirjeestä. Pakolaisten vastaanottoon suunnattu taloudellinen tuki, niin kutsuttu Turkki-sopimus, säilyy kuitenkin kokonaisuudessaan ennallaan. Borrell mainitsi syiksi Välimeren kaasukonfliktin ja Ankaran sotilaallisen hyökkäyksen Syyriaan.
Turkki on ollut tuleva EU:n jäsen jo vuosikymmeniä, mutta liittymisneuvottelut ovat täysin jämähtäneet. Kaikki ehdokasmaat saavat Brysseliltä taloudellista tukea valtionhallinnon valmiuksien kehittämiseen EU:n sääntöjä ja kriteerejä varten. Islamilaisen AK-puolueen ja presidentti Erdoganin valtakauden myötä Turkki on entistä enemmän suuntautumassa Lähi-itään ja korostanut omaa turkkilaista kansallisuuttaan.
Viime vuosina Turkki ja EU ovat joutuneet yhä useammin vastakkain. Euroopan myötätunto kurdeja kohtaan on jo pitkään aiheuttanut jännitteitä Ankaran kanssa, joka näyttävästi käyttää sotilaallista voimaa kurdiryhmiä vastaan, ei ainoastaan Kaakkois-Turkissa vaan myös joskus Pohjois-Irakissa.
Hiljattain Turkki on Syyrian sisällissodassa liittynyt Assad-mielisten ryhmien liittolaiseksi yhdessä venäläisten kanssa, kun taas EU-maat ja NATO tukevat Syyrian presidentin vastustajia, mukaan lukien kurdisotilaita. Myös Libyan taistelukentillä Turkki uhkaa toimia täysin omillaan.
Presidentti Erdoganin Eurooppa-vastaisten kantojen vuoksi EU:ssa on kuulunut yhä useammin ääniä katkaista jämähtäneet liittymisneuvottelut kokonaan. Jotkut eurooppalaiset poliitikot ja EU-maat pitivät tätä jo liian radikaalina, minkä jälkeen neuvottelut käytännössä keskeytettiin. Alun perin vuosina 2014–2020 maksettujen 3,5 miljardin euron tukien kohdalla tilanne on ollut kiistanalainen.
Turkin kanssa lopullisen eron vastustajat puolustavat ajatusta, että EU:n avustukset "hyviin" hankkeisiin, jotka hyödyttävät paikallista turkkilaista väestöä, lakkaisivat myös, jos sopimus katkeaisi. Siksi Borrell ei nyt keskeytä kaikkia tukia, vaan osa tuesta säilyy.
EU on päättänyt leikata niin kutsuttua valmistelutukea neljäsosaan. Turkki saa tänä vuonna vain 168 miljoonaa euroa IPA-ohjelman kautta EU-jäsenyyteen valmistautumiseen. 150 miljoonaa euroa osoitetaan edelleen demokratian ja oikeusvaltion vahvistamista tukeviin hankkeisiin, ja 18 miljoonaa euroa maaseudun kehittämisohjelmaan.
Borrell kertoi saksalaisten ja kurdilähteiden mukaan, että EU on aiemmin leikannut apuaan vuodesta 2017 lähtien yhteensä 1,2 miljardilla eurolla. Ulkopolitiikan komissaari perusteli uusia pakotteita Turkin luvattomilla kaasuporausoperaatioilla EU-maan Kyproksen rannikolla ja Turkin sotilaallisella operaatiolla Koillis-Syyriassa. Borrell korosti kuitenkin, että EU:n apu on edelleen merkityksellistä demokratian ja oikeusvaltion edistämisen vuoksi.