Euroopan komissio haluaa tulevina vuosina varata yhteisestä maatalouspolitiikasta aiempaa vähemmän rahaa EU:n perusbudjetista. Komissaarien tällä viikolla esittämä monivuotinen budjetti vuosille 2021–2027 osoittaa kuitenkin, että EU-komissaarit aikovat leikata vähemmän kuin aiemmin suunnittelivat.
Leikkauksia tehdään myös vähemmän kuin mitä ministerit ja valtionjohtajat olivat ehdottaneet aiemmissa huippukokouksissa. EU:n puheenjohtaja Michel ehdotti helmikuussa 14 prosentin leikkausta omassa (nyt hylätyssä) kompromississaan. Nyt komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja maatalouskomissaari Wojchiekowski haluavat rajoittaa leikkauksen 9 prosenttiin. Ainakin, jos ministerit ja valtionjohtajat hyväksyvät uuden rahoituksen tulevina viikkoina.
Ehdotuksellaan 27 EU-komissaaria perääntyvät jo vuonna 2018 ilmoitetusta suunnitelmastaan leikata noin kolmannes rakenne- ja maaseuturahastoista maatalousbudjetissa. Näille rahastoille on nyt käytettävissä 90 miljardia euroa.
Promotion
Uusi Euroopan komissio tarvitsee näitä rahastoja kipeästi tulevina vuosina voidakseen tehdä maataloudesta kestävämpää (erityisesti Itä- ja Keski-Euroopassa) Green Deal -politiikan mukaisesti. Osa säännöllisistä maataloustuista voidaan "muuttaa" hehtaarikohtaisesta "tulontukemiseksi", mutta yksityiskohdat tästä eivät vielä ole selvillä.
Euroopan komissio voi lähes kymmenen prosentin leikkauksesta huolimatta käynnistää paljon uutta politiikkaa (Green Deal, pellolta pöytään, biodiversiteetti ja elintarviketurvallisuus), koska noin 45 miljardia euroa lisätään maatalouteen koronahätärahastosta. Komissio tunnustaa näin, että maataloussektori voi myös saada EU-tukea taloudellisesta 750 miljardin euron koronamegarahastosta.
Koronarahan myöntämiseen liittyy kuitenkin ehtoja; kyse ei ole tukkumaksuista. Jäsenvaltioiden on laadittava omat elvytyssuunnitelmansa, mutta heidän on noudatettava EU:n asettamia prioriteetteja, kuten ilmastonmuutosta.
Se, että Euroopan komissio varaa tulevina vuosina vähemmän rahaa yhteiseen maatalouspolitiikkaan, on LTO:n mukaan Alankomaiden näkökulmasta ristiriidassa Brysselin kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Näin LTO toteaa tutustuttuaan eurooppalaisiin suunnitelmiin ja asiakirjoihin. Maatalous- ja puutarhatalousjärjestön mukaan kestävän kehityksen onnistumisen ja ruokaturvan turvaamisen kannalta tarvitaan lisäinvestointeja.
Järjestö kutsuu suunnitelmia ”kunnianhimoisiksi”, mutta pitää ”kauaskantoisia eurooppalaisia kestävyystavoitteita” ristiriitaisina supistuvan yhteisen maatalouspolitiikan budjetin kanssa. LTO:n mukaan on vaikea selittää, että Euroopan komissio vaatii enemmän, mutta tarjoaa pysyvästi vähemmän vastineeksi.
Myös Belgian Boerenbond suhtautuu ehdotukseen hyvin kriittisesti. ”Maatalousbudjetti on heikentynyt. Kosmeettisten lisäysten alla on kymmenen prosentin iso leikkaus. Ruokaturva ja maatalouden kestävä kehitys tarvitsevat lisäinvestointeja”, todetaan Boerenbondin lausunnossa. Järjestö tutki perusteellisesti Euroopan komission uutta ehdotusta, mutta ei ole tyytyväinen maataloudelle varattuihin summiin.
Belgian maatalousjärjestö muistuttaa, että koronakriisi on juuri havainnollistanut, ettei EU:n ruokaturva ja saatavuus ole itsestäänselvyys. Samaan aikaan se näkee, että maatalouden ekologiset tavoitteet kasvavat Euroopan biodiversiteetti- ja ”pellolta pöytään” -strategioiden käynnistämisen myötä.
Uusi monivuotinen budjetti vaikuttaa myönteisesti myös maaseudun kehittämisen rahastoon – yhteisen maatalouspolitiikan toiseen pylvääseen – lisäämällä 15 miljardia euroa mega-koronarahastosta. Ehdotettu määräraha toiselle pilarille on nyt 90 miljardia euroa, kun suorat maksut viljelijöille ja markkinoihin liittyvät menot, jotka muodostavat ensimmäisen pilarin, kasvaisivat vielä 4 miljardilla eurolla, yhteensä siis 258 miljardiin euroon.