Euroopan komissio ei ole juuri ennen jouluaikeissa käyttää EU-rahaa auttaakseen sikaruton riivaamaa eurooppalaista sikatilasektoria. Maatalouskomissaari Janus Wojciechowskin mukaan sikojen hinnoissa on tällä hetkellä merkkejä lievästä toipumisesta.
Varastojen ostaminen EU-rahalla tällä hetkellä vääristäisi markkinoita. Mutta jos toipuminen ei jatku, markkinoille puuttuminen tammikuussa on todennäköistä, hän sanoi.
Jo kolmatta kuukautta peräkkäin EU-maat vaativat Brysseliä lisäämään tukea, mutta erityisesti "suuret" lihantuottajamaat, kuten Saksa, Tanska, Alankomaat, Irlanti ja Espanja, ovat tähän asti olleet vastaan.
Lehdistötilaisuudessa agrafurikoiden neuvoston jälkeen komissaari sanoi keskustelleensa asiasta yksittäisten maiden kanssa, mutta ei maininnut nimiä.
Myös kolmetoista EU-maata vaati Brysselin antavan lisää tukea keinolannoitteiden, siementen ja kaasun (kasvihuoneiden) erittäin korkeiden hintojen vuoksi. Wojciechowski huomautti, että kyseessä ei ole eurooppalainen, vaan maailmanlaajuinen ongelma. Hän vihjasi, että hallitusten johtajat palaavat asiaan tämän viikon EU-huippukokouksessa.
Wojciechowski korosti myös, että useat EU-maat ovat käyttäneet koronasta toipumisen rahastoistaan miljoonia maaseudun kehitykseen. Näitä rahoja voi käyttää myös sikatilojen tai keinolannoitetuen tukemiseen.
Tšekki yritti Vysegrad-ryhmän puolesta jälleen lykätä uutta maatalouspolitiikkaa ja viljelijältä pöytään -strategiaa pitkälle tulevaisuuteen, koska monet maat eivät vielä ole jättäneet kansallisia strategiasuunnitelmiaan.
Siksi monien Itä-Euroopan maiden mukaan CAP:ia (yhteistä maatalouspolitiikkaa) tulisi tarkastella vain marginaalisesti ensimmäisinä vuosina. Mutta Euroopan komissio ja muut EU-maat (mukaan lukien Alankomaat) pitävät kiinni sovituista sopimuksista.