Yksi ilmastonmuutoksen keskeisistä näkökohdista on sen vaikutus maataloussektoriin. Euroopan komission raportti korostaa, että karjatalous on yksi sektoreista, jotka ovat kaikkein haavoittuvimpia ilmastonmuutoksen seurauksille. Sektori kohtaa haasteita kuten muuttuvat sääkuviot, veden saatavuus ja elintarviketurvallisuus.
Alankomaissa myös tunnustetaan ilmastonmuutoksen kiireellisyys. EU:n raportin mukaan Alankomaat on muodostunut ilmastokatastrofien kuumaksi pisteeksi. Tämä asettaa maalle merkittäviä haasteita vesienhallinnassa, tulvasuojelussa ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämisessä.
Näitä havaintoja vahvistaa äskettäinen analyysi ilmastonmuutoksen riskeistä Euroopassa. Raportti korostaa tarvetta kattavalle strategialle ilmastonmuutoksen vaikutusten käsittelemiseksi, mukaan lukien toimet maatalousjärjestelmien kestävyyden lisäämiseksi ja siirtymän nopeuttamiseksi kestävään käytäntöön.
Ilmastoasioiden komissaari Wopke Hoekstra ilmoitti viime viikolla, että Eurooppa ei ole vielä hyvin valmistautunut ilmastonmuutoksen seurauksiin. Tästä syystä Euroopan komissio valmistelee uutta strategiaa tilanteen parantamiseksi. Strategian odotetaan keskittyvän eurooppalaisen yhteiskunnan resilienssin vahvistamiseen ja ilmastonsovitusinnovaatioiden edistämiseen.
Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnassa Hoekstra puolusti EU:n suunnitelmia päästä hiilidioksidipäästöjen lähes täydelliseen lopettamiseen vuoteen 2040 mennessä (=ilmastoneutraalius). Kaikkien EU-maiden toimialojen on osallistuttava tähän, myös maatalouden ja elintarviketeollisuuden. Ja mukaan on saatava myös asiakkaat ja ostajat (=ketjuajattelu), ei pelkästään viljelijät ja tuottajat.
Hoekstra korosti myös, että Euroopan komissio puheenjohtaja Ursula von der Leyenin strategisen keskustelun kautta valitsee "keskustella etukäteen kaikkien kanssa, mutta selkeänä on, että lopulta on tehtävä jotain. Ilmastonmuutos ei katoaa. Ei-toimiminen ei ole vaihtoehto", hän totesi selvästi.
Kuitenkin kysymyksen siitä, kuinka paljon maatalouden tulee tähän osallistua, jättää Bryssel uudelle Euroopan parlamentille ja uudelle Euroopan komissiolle; ne aloittavat asian käsittelyn aikaisintaan vuonna 2025.