Ensimmäisellä vuosipuoliskolla selviää, ilmeneekö uudessa YMP:ssä lapsentauteja tai käyttöönottoon liittyviä ongelmia. Muutama viikko sitten – viimeisenä – myös Alankomaiden strateginen suunnitelma hyväksyttiin Brysselissä, joten vuosien yksityiskohtaisten valmistelujen jälkeen uusi maatalouspolitiikka voi nyt käynnistyä. Siinä on enemmän tilaa kansallisille painopisteille, mikä epäilemättä johtaa lisääntyneisiin neuvotteluihin ja keskusteluihin.
Alankomaat pitää vuotta 2023 siirtymävuotena. Euroopan komissio on jo ilmoittanut, ettei sääntöihin ja menettelytapoihin nojata jäykästi, vaan käytännön kokemuksille jätetään tilaa. Teorian ja käytännön välillä silti epäilemättä nostetaan monta kulmakarvaa…
Venäjän sota Ukrainaa vastaan tulee ensi vuonna vaikuttamaan raskaasti – ei vain maanviljelijöihin ja elintarviketuottajiin, vaan kaikkiin eurooppalaisiin. Viime vuoden aikana Venäjän sotilaallinen eteneminen on johtanut Itä- ja Länsi-Euroopan uuden kylmän sodan tilanteeseen, kaiken sen aiheuttamine seuraamuksineen.
Venäjän hallintoa vastaan asetetut kansainväliset pakotteet pakottavat EU-maat geopoliittiseen uudelleenorientoitumiseen, mukaan lukien uusi energiapolitiikka (lue: kalliimpi maakaasu, lannoitteet, kaupan boikotti jne.). Tulevan puolivuotiskauden aikana Euroopan maatalous joutuu myös pohtimaan, asetetaanko ukrainalaiselle maatalousviennille EU-tuontitulleja uudelleen, vai jatketaanko ukrainalaisten tukemista joka tapauksessa.
Euroopan maatalousagendalla on lisäksi vähintään kymmenen kytevää asiaa, jotka joko ratkaistaan siististi, sammuvat kuin yökynttilä tai voivat aiheuttaa konflikteja.
Komissaarit haluavat saada useat suunnitelmansa valmiiksi ja voimaan ajoissa estääkseen ehdotustensa venymisen vaalien yli. Äskettäin julkaistu vuosisuunnitelma osoittaa jo nyt, että monia aikomuksia on siirrettävä myöhempään ajankohtaan.
Vuosi 2023 tulee olemaan Euroopan politiikassa poikkeuksellinen. Syksyllä käynnistyvät kampanjat kevään 2024 uusien Euroopan parlamentin vaalien alla. Kampanja-aika on poliitikoille usein erityinen periodi, jolloin vastakkainasettelu terävöityy ja kompromissien solmiminen käy vaikeammaksi. Komissaareille kampanja-aika ei siksi ole paras hetki viedä läpi laaja-alaisia ja suuriin muutoksiin johtavia päätöksiä Euroopan parlamentissa.
Tämä voi muodostua ongelmaksi komissaarit Timmermansin, Sinkeviciuksen ja Kyriakidesin ’Luontopalautus, lannoitteet ja kasvinsuojelu’ -paketin osalta. Monet EU:n maatalousministerit haluavat ensin lisätutkimuksen (mukaan lukien vähintään puolen vuoden viive?). Lisäksi maatalousvaliokunta jarruttaa, komissaarit sanovat olevansa valmiita kompromisseihin, ja ympäristövaliokunta haluaa hoitaa luonto- ja kasvilainsäädännön ennen vaalikampanjan alkua.
Euroopan komissaarien toimikausi päättyy vasta marraskuussa 2024. Heillä on siis lähes kaksi vuotta jäljellä, mutta se sisältää parlamentin kampanja-ajan, uuden parlamentin perehdyttämisen sekä sen jälkeen selviää, ketkä komissaarit saavat jatkaa ja säilyttävätkö he samat tehtävät.
Tällä hetkellä komissio on voimassa koko vuotta 2023. Uusien suunnitelmien ja budjettien hyväksyntään tarvitaan jäsenmaiden ministerineuvostojen ja Euroopan parlamentin hyväksyntä. Tämä tapahtuu yleensä kolmikantaneuvotteluissa (ns. trilogeissa); aikaa vievässä yksityiskohtaisessa käsittelyssä, jossa käydään läpi jokainen pilkku, piste ja euro.
Maatalousaloilla on vielä monia kyteviä asioita, jotka on käsiteltävä trilogeissa. Joistakin niistä tiedetään olevan huomattavia erimielisyyksiä, mikä lisää osaltaan lykkäysriskiä…