Huolimatta edistysaskeleista joissakin EU-maissa, käyttö muodostaa merkittävän riskin, toteaa virasto äskettäin julkaistussa analyysissaan.
Tutkimuksen mukaan torjunta-aineiden käyttö on pysynyt suhteellisen vakiona EU-maissa viime vuosina. Vuosina 2011–2020 myytiin noin 350 000 tonnia vuodessa. Suurimmat määrät useimpia tehoaineita myytiin Saksassa, Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa – neljässä EU:n suurimmassa maataloustuottajassa.
Ympäristöviraston mukaan EU-maiden on tehtävä paljon enemmän, jotta EU:n tavoite kemiallisten torjunta-aineiden riskien puolittamisesta muutaman vuoden sisällä saavutettaisiin. Riippuvuutta tällaisista aineista voidaan esimerkiksi vähentää siirtymällä luomutuotantoon tai käyttämällä ”luonnollisia” torjuntakeinoja, kerrotaan. Useimmat EU-maat katsovat, että ensin pitää olla enemmän vaihtoehtoja markkinoilla ennen kuin kemiallisten aineiden kieltoihin voidaan ryhtyä.
Komission ”vähemmän kemikaaleja maataloudessa” -ehdotuksesta käytävät neuvottelut ovat käytännössä pysähtyneet, koska edellinen puheenjohtajamaa Tsekin pyynnöstä useat maa- ja metsätalousministerit pyysivät Euroopan komissiota toimittamaan uudet tiedot.
EU-komissaari Stella Kyriakides (elintarviketurvallisuus) totesi tällä viikolla, että hän lähettää kesäkuussa päivitetyn maakohtaisen torjunta-aineiden käytön yhteenvedon nykyiselle (Ruotsin) EU:n neuvoston puheenjohtajuudelle. Ruotsin maa- ja metsätalousministeri Kellgren sanoi aikovansa käsitellä raportin välittömästi sen jälkeen maatalousministerien kanssa.
Maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski ei tiistaina Luxemburgissa lehdistötilaisuudessa salannut olevansa samaa mieltä yleisestä kritiikistä, jonka mukaan kaikkia EU-maita ei voi pakottaa samaan lainsäädäntöön. Joissakin maissa käytetään lähinnä vain kilo tätä ainetta hehtaaria kohden, kun taas toisissa maissa määrä on kymmenkertainen.
Hänen mukaansa useissa maissa viime vuosina onnistuneesti toteutettu käytön vähentäminen tulisi jollain tavalla ”palkita”.