Lisätuki on tarkoitettu korvauksena markkinoiden häiriöistä, jotka ovat seuranneet Euroopan tukitoimia Ukrainaa varten. Aiemmin EU on jo myöntänyt 56 miljoonaa euroa näihin korvauksiin.
Taustalla käydään parhaillaan vilkasta virkamiestasoista neuvottelua EU:n, viiden naapurimaan ja Ukrainan välillä teknisiä ratkaisuja koskien, jotka varmistaisivat, että Ukrainan vienti todella viedään ulos eikä sitä käydä kauppaa naapurimarkkinoilla. Viiden naapurimaan protestit eivät kohdistu pelkästään viljakauppaan, vaan myös lihatuotteiden ja muiden elintarvikkeiden tullittomaan tuontiin.
Itä-Euroopassa maataloussektori on kärsinyt raskaita tappioita Euroopan tukitoimien seurauksena Ukrainalle. Tämä maa tuottaa maailman suurimman viljasadon, josta suuri osa menee EU-maihin. Tukitoimien takia viljan hinta on kuitenkin laskenut jyrkästi, ja Ukrainan naapurimaiden maanviljelijät kohtaavat paikallisilla markkinoilla halpojen ukrainalaisten viljatuotteiden kilpailua. Tämä johtaa siihen, että kyseisten maiden viljelijät saavat vähemmän tuloja ja paikalliset taloudet kärsivät.
Kriitikot sanovat, että Puolan valitukset viljamyyntinsä hidastumisesta ovat liioiteltuja, koska Puola teki viime vuonna enemmän maatalous- ja elintarvikevientiä kuin aikaisempina vuosina. Eurooppa-kolumnisti Carolien de Gruyter NRC Handelsbladista osoittaa, että Puola on tehnyt paljon saadakseen lisää eurooppalaista rahaa. Maa on esimerkiksi painostanut Euroopan komissiota laajentamaan tukijärjestelmää Itä-Euroopan maanviljelijöille.
Joidenkin raporttien mukaan Puola vei vuonna 2022 enemmän maatalous- ja elintarviketuotteita kuin aiempina vuosina. Lisäksi Puola sai vuonna 2022 merkittävästi enemmän eurooppalaisia tukia kuin aikaisempina vuosina. Yhteensä Puola sai 12,5 miljardia euroa maataloustukia, mikä on 70 prosentin kasvu verrattuna vuoteen 2021.
Puolan veto Ukrainan maataloustuotteiden kauttakulun estämiseksi nähdään Puolan politiikassa myös vaaliretoriikkana. Myöhemmin tänä vuonna Puolassa pidetään parlamenttivaalit.
Hallinnollinen konservatiivinen PiS-puolue näyttää menettävän kannatustaan maaseudun äänestäjien keskuudessa, mikä alkoi noin kaksi vuotta sitten, kun hallitus ei saanut villisikaruton (AVP) leviämistä hallintaan. Lisäksi EU-sääntöjen käyttöönotto johtaa siihen, ettei moni puolalainen maaseudulla enää täytä perinteisiä tukikriteereitä.
Maanantaina Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta käsittelee ajankohtaista tilannetta. EU-maiden maatalousministerit kokoontuvat Luxemburgissa seuraavana päivänä keskustelemaan aiheesta. Romaniassa ja Puolassa Ukrainasta tuodulle viljalle asetettu kielto on jo poistettu, ja he odottavat vielä Euroopan komission lopullista päätöstä.