Alankomaiden olisi pitänyt ryhtyä typenoksidipäästöjä koskeviin toimenpiteisiin jo vuosia sitten. Jos toimenpiteisiin olisi ryhdytty aikaisemmin, ei nykyisiä niin radikaaleja toimia olisi tarvittu. Sen totesi ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius Strasbourgin keskustelussa Euroopan biologisen monimuotoisuuden tavoitteista.
Sinkeviciuksen mukaan typenoksidisääntöjen noudattaminen on ollut tulossa Alankomaihin jo 1960-luvulta lähtien. Komissaari liitti kommenttinsa yhteen VVD:n ja CDA:n poliitikkojen aiempien lausuntojen kanssa Haagissa, joissa todettiin, että ympäristö- ja maatalouspolitiikassa on liian pitkään yritetty jatkaa vanhalla tavalla.
Rajoittavien toimenpiteiden sijaan Alankomaat on aiemmin toiminut päinvastaiseen suuntaan. Ratkaisujen löytämiseksi tarvitaan nyt suuria investointeja. "On erittäin tärkeää, että nämä varat menevät niille, joiden siirtymän seuraukset ovat suurimmat," sanoi Sinkevicius.
Ympäristökomissaari vastasi lausunnoillaan Alankomaiden tilanteesta hollantilaisen europarlamentaarikon Anja Hazekampin (PvdD) kysymyksiin. "Alankomaissa on vuosikymmeniä ohjattu karjatalouden kasvua ja intensiivistämistä niin hallituksen kuin pankkien toimesta.
Alankomaat on nyt yksi niistä maista, joiden on pakko vähentää merkittävästi luonnonsuojelualueille päätyvän typenoksidimäärän. Tämä tarkoittaa väistämättä myös karjamäärän radikaalia vähentämistä", totesi Hazekamp.
Eurokomissaari korosti vastauksessaan luonnonsuojelun merkitystä ja viittasi maatalouden ja sikateollisuuden tuhoamaan Espanjan Mar Menorin laguunialueeseen. "Siitä on lähes tullut asuinkelvoton. Tätä tapahtuu, jos ei tehdä mitään typenoksidipäästöjä vastaan," varoitti Sinkevičius.
Eurokomissaari arvosti nykyisen Alankomaiden hallituksen ponnisteluja ongelman ratkaisemiseksi. "Olemme sopineet selkeästä suunnitelmasta Alankomaiden hallituksen kanssa. Monet muut EU-maat ovat olleet Alankomaita edellä Euroopan ympäristölainsäädännön noudattamisessa ja toteuttamisessa. Uskon, että se onnistuu myös Alankomaissa," totesi Sinkevičius.