Euroopan komission varapuheenjohtajan mukaan kuluttajat, tuottajat ja maanviljelijät ovat jumissa ruokajärjestelmässä, joka on johtanut liialliseen riippuvuuteen synteettisistä aineista ja tuontirehuista. Hän kuvaili tätä maatalous-teolliseksi kompleksiksi.
Timmermans piti puheensa elintarvike- ja maatalousministeriössä (BMEL) pidetyssä konferenssissa, jossa olivat läsnä Saksan ministeri Cem Özdemir ja Baden-Württembergin osavaltion presidentti Winfried Kretschmann.
Tämä ei ollut Timmermansin ensimmäinen kerta puhua maataloussektorin tuloista ja tulevaisuudesta, mutta toistaiseksi hän on käsitellyt aihetta pääasiassa Euroopan parlamentin ENVI-ympäristövaliokunnassa. Hän puhui äskettäin myös italialaisessa yliopistossa maatalouden tulotilanteesta.
Ilman mainita viimeaikaisia Euroopan komission ehdotuksia kasvinsuojeluaineiden vähentämiseksi maataloudessa (SUR), Timmermans ei käyttänyt sanaa ’kielto’ vaan sanoi, että ’puolitoista kemiallisista torjunta-aineista tulee korvata vaihtoehdoilla, tiedolla ja tarkkuudella sekä uusimpien teknologioiden käytöllä’.
Tällä kannanotollaan Timmermans yhtyi aiempaan hollantilaisen europarlamentaarikon Jan Huiteman (VVD) kutsuun, joka viime vuonna haastattelussa Nieuw Oogst -lehdelle korosti, että meidän tulisi puhua ennemmin ’korvaamisesta’ kuin ’kiellosta’.
Samalla hän korosti, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on tärkeää, mutta myös luonnon tilaa on parannettava, jotta pystymme jatkossa tuottamaan riittävästi ja turvattua ruokaa. ’Meidän on palautettava maan terveydentila, sillä jokainen viljelijä voi kertoa, ettei kuolleessa maassa kasva ruokaa.’
Ilmastokomissaarin mukaan tiedämme jo kolmenkymmenen vuoden ajan ilmastonmuutoksen olevan tulossa, ja nyt näemme kuinka rankkojen sateiden aiheuttamat tulvat Saksassa, Belgiassa ja Limburgissa huuhtoivat pois rakennuksia, siltoja ja moottoriteitä.
Hän viittasi myös Italiaan ja Espanjaan, joissa kuivuus on yhä suurempi ongelma ja laajoja maa-alueita muuttuu hitaasti autiomaiksi. Ilmastonmuutoksella ja biodiversiteetin vähenemisellä tulee olemaan vaikutuksia myös ruokaturvaamme, hän varoitti.
’Ilmastonmuutos tulee, halusimme tai emme. Voimme suojautua sitä vastaan. Valmistautukaamme siihen. Mitä pidempään odotamme, sitä kalliimmaksi ja vaikeammaksi siitä tulee.’
’Olemme ruokajärjestelmässä, jossa viljelijän tulo ei ole itsestään selvä. Järjestelmässä perinteisesti 80 prosenttia yhteisestä maataloustukirahasta menee 20 prosentille ihmisistä, jotka usein eivät edes ole maanviljelijöitä. Tämä johtaa järjestelmään, jossa kaksi kolmasosaa viljasta käytetään rehuksi eläimille eikä hyödynnetä ihmisten ruokintaan’, Timmermans kertoi.
Hän totesi, että ei pelkästään maatalouden, vaan koko ruokaketjun täytyy olla kestävämpi, ja että myös supermarket-ketjujen, kuljetusten ja jalostuksen on annettava oma panoksensa. ’Olkaamme tarkempia: en osoita sormella maataloutta. Meidän on oltava maanviljelijöiden liittolaisia. He ovat jumissa järjestelmässä, joka hyödyttää vain harvoja.’
Timmermans sanoi, että tämän sukupolven on tiedostettava, että tulevat sukupolvet ovat riippuvaisia päätöksistä, joita teemme tänään. ’Meidän on sijoitettava rahaa maatalouden tulevaisuuteen, emme maatalous-teollisen kompleksin taskuihin. Meidän on investoitava maanviljelijöiden elämään. Jos haluamme tulevaisuuden lapsillemme, meidän on investoitava luontoon ja aloitettava se heti’, hän päätti puheensa.