Minimipalkat nousevat tänä vuonna useimmissa Euroopan unionin maissa. Puolassa minimipalkka nousi eniten, peräti 17 prosenttia, mutta erot maiden välillä ovat hyvin suuria. Tästä kertoo Eurofound, EU:n perustama järjestö elin- ja työolojen parantamiseksi, uudessa raportissaan.
Euroopan komission mukaan kaikille työssäkäyville taattu minimipalkka on nykyistäkin enemmän tarpeen. Komissio on järjestänyt kuulemiskierroksen, johon osallistui 23 työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöä, ja nyt se aloittaa keskustelut sosiaalisten kumppaneiden kanssa eri jäsenmaista. Komission mukaan kaikkien EU:n työntekijöiden kohtuulliset tulot ovat ”olennaisia kriisin jälkeiseen toipumiseen” ja välttämättömiä reilun ja kestävän talouden uudelleenrakentamiseksi.
Yli 20 EU-maassa on minimipalkka, mutta se on joskus alle elinkustannusrajan. Kuudessa jäsenvaltiossa lainsäädäntöä ei ole. Luxemburgissa, Irlannissa ja Alankomaissa minimipalkat ovat korkeimmat. Suurherttuakunta Luxemburg johtaa, minimipalkka 2 142 euroa kuukaudessa (+2 prosenttia). EU:n alhaisin minimipalkka on Bulgariassa, 312 euroa kuukaudessa.
Belgian jälkeen neljäntenä tulevat Saksa ja Ranska. Eurofound arvioi, että 9 prosenttia työntekijöistä on minimipalkan suojaamia ja kuuluvat kollektiivisen työehtosopimuksen piiriin.
Hollantilainen europarlamentaarikko Agnes Jongerius (PvdA) pitää eurooppalaista viitekehystä pakolliselle tai kollektiiviselle minimipalkalle kiireellisesti tarpeellisena. Kriisi on selkeästi osoittanut, kuinka riippuvainen yhteiskunta on ammattilaisista ja aloista, kuten sairaanhoitajista, jätehuollon työntekijöistä ja siivoojista, hän toteaa. ”Viime viikkoina ei ole puuttunut arvostavia eleitä ja kiitossanoja. Nyt on aika muuttaa aplodit kunnioitettaviksi palkoiksi.”
Tämän vuoden alussa EU-komissaari Nicolas Schmit (työpaikat ja sosiaaliset oikeudet) jo ilmoitti, että tänä vuonna tuodaan lainsäädäntöehdotuksia taatusta minimipalkasta EU:ssa. Euroopan komissio korostaa, ettei se tavoittele yhtenäistä eurooppalaista minimipalkkaa eikä myöskään yhdenmukaistettua järjestelmää kaikille maille.
Euroopan kattavan ammattiliittojen järjestön ETUC:n mukaan 40 prosenttia EU:n työntekijöistä on kärsinyt tulonmenetyksiä hengityselinsairauden puhkeamisen jälkeen. Järjestö ajaa vähintään 60 prosentin minimipalkkaa kyseisen jäsenvaltion keskipalkasta.