Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta hyväksyy suurelta osin Euroopan komission luomuviljelyn edistämiseen tarkoitetun toimintasuunnitelman. Suurin osa parlamentin jäsenistä oli tiistaina kuukauden AGRI-kokouksessaan yksimielisiä siitä, että lisääntynyt luomuviljely sopii EU:n Vihreän kehityksen ohjelmaan ja ilmastopolitiikkaan.
Kuitenkin useat parlamentin jäsenet korostivat, että ensin on luotava suurempi markkina luomutuotteille ennen kuin viljelyalaa voidaan kasvattaa. Toiset europarlamentaarikot ilmaisivat huolensa, että liian korkeat hinnat saattavat estää myyntiä.
Itävaltalainen Simone Schmiedtbauer (ÖVP) laatii parlamentille aloitelausuntonsa toimintasuunnitelmasta. Vuoteen 2030 mennessä EU:n viljelyalueista tulisi olla neljännes luomuviljelyssä. Tällä hetkellä osuus on vasta 8 %.
Schmiedtbauer totesi, että luomutuotanto voi kasvaa vain, jos myös kysyntä kasvaa. Hän korosti myös lyhyiden, alueellisten ja sesonkiluonteisten toimitusketjujen valtavaa potentiaalia. "Ne tuovat ekologisia ja taloudellisia etuja luomuviljelijöille, maaseutualueille ja ilmastonsuojelulle."
Itävaltalaisen parlamentin luomuviljelyn raportöörin nimitys ajoittui samaan aikaan suuren vuosittaisen luomukokouksen avaamisen kanssa Itävallassa, joka on yksi kaikkein luomuystävällisimmistä EU-maista.
Itävallan ministeri Elisabet Köstinger totesi avauspuheessaan, että luomuviljelystä on tullut "aitoa menestystarinaa" Itävallan maataloudessa. Tällä hetkellä on noin 24 500 luomutilaa, noin 23 prosenttia kaikista tiloista. 26 prosenttia maatalousalueesta viljellään luomuna. Luomuviljelyä tuetaan vuosittain noin 500 miljoonalla eurolla.