Se tapahtuu vain muutamaa päivää ennen 13. lokakuuta pidettävää EU-maiden kokousta, jossa maiden on annettava äänensä.
Ääni voi olla puolesta, vastaan tai pidättyvä, totesi varapääministeri Karien van Gennip viikoittaisen hallituksen kokouksen jälkeen. ”Kaikki vaihtoehdot ovat vielä pöydällä.” Van Gennipin mukaan ”monia asioita on vielä liikkeellä, myös Euroopassa.” Alankomaiden parlamentti katsoo, että maan tulisi liittyä Saksan ja Itävallan joukkoon, jotka ajavat glyfosaattikieltoa.
Van Gennip viittasi siten viime keskiviikon keskusteluun Euroopan parlamentissa, jossa komissaari Stella Kyriakides (Elintarviketurvallisuus & terveys) piti edelleen kiinni ehdotetusta käytön jatkosta.
Kuitenkin tuli selväksi, että Euroopan komissio työskentelee joidenkin vähäisten muutosten parissa pyrkien saamaan riittävästi EU-maita tuen taakse. Lisäksi maat saisivat asettaa omia lisärajoituksia, kuten Ranska on äskettäin tehnyt.
Tätä yksilöllistä lähestymistapaa suurin osa EU-maista tukee, mutta eivät Saksa ja Itävalta, eikä ehkä Ranska tai Alankomaat. Tällöin ensi viikolla SCoPAFF-komiteassa ei muodostu pätevää enemmistöä puolesta eikä vastaan. Sama tapahtui jo viime vuonna, jolloin Euroopan komissio joutui päättämään yksin tilapäisestä jatkosta lisätutkimusten mahdollistamiseksi.
Kuten odottaa saattoi, Euroopan parlamentin vasemmisto- ja vihreät ryhmät vastustivat ehdotusta ja vaativat EU-tason kieltoa. Jotkut uhkaavat jopa oikeustoimilla komissiota vastaan. Liberaali Renew-ryhmä totesi, että kyseinen torjunta-aine ilmeisesti ei ole tarpeeksi vaarallinen markkinoilta poistettavaksi, kuten asbesti aikanaan poistettiin.
Mutta jopa maataloutta myötäilevien ryhmien, kuten EVP/CDA ja ECR/SGP, EU-poliitikot, jotka kannattavat 'rajoitettua' jatkoa, sanovat glyfosaatin lopulta oltava "vähitellen poistettu käytöstä". He myös varoittavat riskistä, joka syntyy, jos jokainen maa ottaa käyttöön omia kriteereitään, jolloin yhteisen maatalouspolitiikan sisällä maatalousyrittäjien välinen kilpailu eri jäsenmaiden välillä saattaa palata.