Britannian parlamentti on hyväksynyt sopimuksen, jonka pääministeri Boris Johnson solmi aiemmin tässä kuussa Brysselissä EU:n hallitusten johtajien kanssa Iso-Britannian eroamisesta EU:sta. Johnsonin edeltäjän Theresa Mayn aiemmat sopimukset kaatuivat peräti kolmesti äänestyksissä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun alahuone enemmistöllään kannattaa EU-jäsenyyden päättämistä.
Alahuone hylkäsi pääministeri Johnsonin ehdotuksen käsitellä kaikki Brexitin mukana tulevat uudet lait kolmessa päivässä. Kriitikoiden mukaan kyse on teknis-oikeudellisesti haastavasta lainsäädännöstä, jolla on merkittäviä seurauksia eikä virheitä saa sattua. Lait koskevat sitä, miten Iso-Britannia toimii erillään EU:sta, ja mitä yhteistyötä EU:n kanssa tehdään tulevina vuosina.
Lisäksi kaikkien lakien käsittely mahdollistaa poliitikoille lakimuutosehdotusten ja täydennysten tekemisen. Tällä tavoin on nyt jälleen esitetty mahdollisuus kansanäänestyksestä, eli toisesta Brexit-referendumista. On myös suuri todennäköisyys, että eduskuntavaalit pidetään ennenaikaisesti ja muutaman kuukauden kuluttua Lontoossa on eri hallitus. Tästä syystä ei vielä tiedetä, miltä Britannian ero EU:sta lopulta näyttää. Ei ole myöskään varmaa, tapahtuuko Brexit edes.
EU:n puheenjohtaja Donald Tusk on ehdottanut EU-maille, että ne hyväksyisivät Britannian aiemman pyynnön Brexitin siirtämisestä. Pääministeri Johnson joutui viikonloppuna alahuoneen painostuksesta hakemaan lykkäystä, mistä syystä hän joutui luopumaan unelmiensa Brexit-päivämäärästä 31. lokakuuta.
Tusk ehdottaa lykkäyksen käsittelyä kirjallisella menettelyllä, joten hän ei kutsu koolle erityistä EU-huippukokousta. Ranska on ilmoittanut olevansa avoin “tekniselle muutaman päivän pidennykselle”. Saksa on myös valmis lyhytaikaiseen Brexitin lykkäämiseen, jos siihen on oikea poliittinen syy. Lyhyen aikavälin lykkäys mahdollistaisi Britannian poisjäännin sujuvan ratifioinnin Euroopan unionista.
On vielä epäselvää, käyttävätkö EU-maat aiemmin mainittua tammikuun loppua päivämääränä vai toista ratkaisua. Ranska sulkee kuitenkin pois sopimusneuvottelujen uudelleen avaamisen.
Ei ole myöskään selvää, mitä mahdollinen lykkäys tarkoittaisi Britannian EU-komissaarin asemalle eikä brittien Euroopan parlamentin jäsenille. EU-lainsäädännössä on määritelty, että maat, jotka osallistuivat eurovaaleihin 1. marraskuuta, ovat oikeutettuja paikkaan Euroopan komissiossa ja Euroopan parlamentissa. Uuden komission valmisteluissa, jonka johtajana on Ursula von der Leyen, tiedetään jo työn olevan käynnissä niin, että Komissiossa on 27 jäsentä ilman brittiläistä komissaaria. Aiemmin on kerrottu, että brittiläisten Euroopan parlamentin paikat jaettaisiin uudelleen muille maille, mutta parlamentti ei ole vielä päättänyt, mitä tapahtuu 1. marraskuun jälkeen.