Euroopan parlamentin tuoreimman Eurobarometri-kyselyn mukaan 68 prosenttia EU-kansalaisista odottaa unionin ottavan enemmän vastuuta. Alankomaissa tämä prosenttiosuus on vieläkin korkeampi, 74 prosenttia.
Yhdeksän kymmenestä eurooppalaisesta katsoo myös, että EU-maiden tulisi yhdessä etsiä ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin. Myös siihen tarvittavasta rahoituksesta on laaja yksimielisyys: 77 prosenttia kansalaisista on sitä mieltä, että EU:n pitäisi saada lisää välineitä ja budjettia pystyäkseen reagoimaan asianmukaisesti. Alankomaissa 73 prosenttia jakaa tämän näkemyksen.
Kyselyyn osallistuneiden mukaan unionin tulisi ensisijaisesti keskittyä puolustukseen ja turvallisuuteen (37 prosenttia) sekä talouteen, teollisuuteen ja kilpailukykyyn (32 prosenttia). Alankomaalaiset korostavat turvallisuutta vielä voimakkaammin: lähes puolet nimeää sen tärkeimmäksi prioriteetikseen.
Kun eurooppalaisilta kysyttiin, mitkä teemat ansaitsevat etusijan Euroopan parlamentissa, korkeana ovat inflaatio, nousevat hinnat ja elinkustannukset (41 prosenttia), jota seuraavat puolustus ja turvallisuus (34 prosenttia) sekä köyhyyden torjunta (31 prosenttia). Alankomaalaiset nostavat esiin erilaisia teemoja: heille turvallisuus on ykkössijalla 56 prosentilla, sitten ilmastotoimet (37 prosenttia) ja maahanmuutto sekä turvapaikka (34 prosenttia).
Suuri osa väestöstä odottaa myös, että EU tekee taloudellista yhteistyötä entistä enemmän. Lähes kahdeksan kymmenestä eurooppalaisesta kannattaa lisää yhteisiä EU-tason rahoituksia, jotta investoinnit voidaan kohdentaa paremmin ja tehokkaammin. Alankomaissa tuki on vielä hieman suurempaa, 79 prosenttia.
Lopuksi Eurobarometri osoittaa, että eurooppalaiset odottavat kriisiaikoina paitsi enemmän yhtenäisyyttä myös avointa suhtautumista maailmaan. Enemmistö suhtautuu myönteisesti unionin laajentamiseen etenkin nuorten keskuudessa. Tämä nähdään tapana vahvistaa Euroopan vakautta ja demokratiaa. Kysely toteutettiin toukokuussa 2025 26 410 kansalaisen keskuudessa kaikissa 27 EU-maassa.
Euroopan parlamentin puheenjohtaja Roberta Metsola korosti vastauksessaan, että unionin tulee vastata kansalaisten selkeisiin odotuksiin. Hänen mukaansa eurooppalaiset vaativat vakautta, turvallisuutta ja vahvaa yhteistä ääntä epävarmassa maailmassa. “Seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen on annettava Euroopalle mahdollisuus vastata uuteen geopoliittiseen todellisuuteen,” Metsola totesi.
Seuraavalla viikolla, kesätauon jälkeen, Brysselissä ja Strasbourgissa alkavat neuvottelut ja keskustelut monivuotisesta rahoituskehysbudjetista (MFK), vuoden 2026 budjetista sekä monivuotisesta yhteisestä maatalousbudjetista (GLB).