Euroopan neuvoston ja Euroopan komission puheenjohtajat vetosivat Turkin presidenttiin Recep Tayyip Erdoğaniin, että hän hyödyntäisi uudelleen herännyttä diplomaattista ilmapiiriä Kyproksen suhteen. EU:n johtajat pitävät Yhdistyneiden Kansakuntien johtamien neuvottelujen uudelleen käynnistämistä tärkeänä mahdollisuutena elvyttää pitkään jumissa ollut rauhanprosessi.
Suhteet
Eurooppalaisten johtajien mukaan Euroopan unioni ja Turkki ovat strategisia kumppaneita, joten edistys Kyproksen asiassa on myös laajemman kahden osapuolen välisen suhteen kannalta merkittävää.
Kyproksen hallitus ilmoitti olevansa valmis tukemaan EU:n ja Turkin suhteiden edistämistä, kun neuvottelut todella alkavat uudelleen ja konkreettisia edistysaskeleita saavutetaan.
Promotion
Federaatio
Europarlamentaarikot vahvistivat jälleen, että kestävä ratkaisu on heidän mukaansa mahdollinen ainoastaan kahden yhteisön kahden alueen federaatiomallin pohjalta, jossa vallitsee poliittinen tasavertaisuus, YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien mukaisesti.
Uuden rauhanneuvotteluja koskevan vetoomuksen lisäksi Euroopan parlamentti hyväksyi laajalla enemmistöllä päätöslauselman vuoden 1974 Turkin hyökkäyksen seurauksista kyproslaisille naisille ja tytöille.
Päätöslauselma hyväksyttiin 575 äänen puolesta, 33 vastaan ja 43 tyhjää. Parlamentaarikot tuomitsivat myös Turkin jatkuvan miehityksen osasta Kyprosta.
Seksuaalinen väkivalta
Ei-sitova päätöslauselma kuvaa pitkäkestoisia seurauksia konfliktiin liittyvästä seksuaalisesta väkivallasta, pakkosiirroista, perheiden hajoamisesta, psyykkisistä traumoista sekä sosiaalisista ja taloudellisista vahingoista.
Parlamentti tuomitsi seksuaalisen väkivallan käytön sodankäynnin välineenä ja vaati uhrien tunnustamista, vastuullisuutta, asianmukaista korvausta sekä laajaa tukea selviytyjille ja heidän perheilleen.
Katoamiset
Lisäksi europarlamentaarikot vaativat enemmän tukea Kyproksen katoamisia koskevalle toimikunnalle sekä avunsaantia uhreille, mukaan lukien traumahoito ja psykososiaalinen tuki.
He painostavat Turkkiakin tekemään täyden yhteistyön pakkojen katoamisten, seksuaalisen väkivallan ja muiden kansainvälisen oikeuden vakavien rikkomusten tutkinnassa, muun muassa sallimalla pääsy sotilasalueille ja arkistoihin.
Yksipuolinen
Turkki hylkäsi päätöslauselman jyrkästi. Ankara totesi, ettei tekstillä ole oikeudellista painoarvoa ja kuvaili Turkin joukkoja vastaan esitetyt syytteet perusteettomiksi.
Turkin hallitus väitti myös, että Euroopan parlamentti ottaa yksipuolisen kreikkalais-kyproslaisen näkökulman eikä näin ollen tarjoa tasapainoista panosta konfliktin ratkaisun etsintään.