Hoekstra kertoi selkeästi, että hän aikoo joka tapauksessa toteuttaa edeltäjänsä Frans Timmermansin ympäristö- ja ilmasto-ohjelman. Joillakin osa-alueilla hän ehdotti jopa sen laajentamista ja nopeuttamista.
Kolmen tunnin kuulemisen aikana Hoekstra vastasi kymmeniin kysymyksiin osoittaen, että hän on hyvin perillä käynnissä olevista ilmastodirektiiveistä ja niiden merkityksestä. Viime viikot hän on harjoitellut ja valmistautunut perusteellisesti entisen hollantilaiskomissaari Frans Timmermansin ilmastoasiantuntija ja oikea käsi Diederik Samsomin ohjauksessa.
Esityksessään Hoekstra käytti samaa viehätysmenetelmää kuin edeltäjänsä tulonsa aikaan Brysseliin: kristillisdemokraatti vastasi lukuisten europarlamentaarikkojen kysymyksiin sujuvasti englanniksi, ranskaksi, saksaksi ja italiaksi. Kysymyksiä kuunnellessaan hänen ei juuri tarvinnut käyttää käännöspalveluiden kuuloketta. Hollantilaisille europarlamentaarikoille hän vastasi hollanniksi.
Alkupuheen, joka kesti vartin, Hoekstra luki vuorotellen neljällä kielellä dokumentista; kaikki muut kysymykset hän vastasi ulkoa. Oli huomionarvoista, että jotkut EU-politiikot käyttivät kysymyksiään enemmän omien puoluekantansa korostamiseen.
Eläinten puolueen (Anja Hazekamp) ja Vihreiden (Bas Eickhout) suunnalta Hoekstra sai erityisesti kriittisiä, syvällisiä kysymyksiä hänen vihreästä ilmastoprofiilistaan tai sen puutteesta. Häntä myös syytettiin siitä, että hänen poliittiset EVP/CDA-kumppaninsa yrittävät tukahduttaa Timmermansin ilmasto- ja Green Deal -perinnön.
Sosiaalidemokraattisen S&D-PvdA-ryhmän keskuudessa on vaikeaa hyväksyä, että Timmermansin salkku on pilkottu kahteen osaan; Green Deal menee kaimalle eli slovakialaiskomissaari Maros Sefcovicille, mutta ilmastoasiat annetaan kristillisdemokraatille. Tämä merkitsee muutosta nykyiseen poliittiseen työnjakoon Euroopan komissiossa.
Sefcovic kuullaan tiistaiaamuna ENVI-ympäristövaliokunnassa hänen uusista Green Deal -tehtävistään. Koska hän on ollut EU-komissaari jo useita vuosia, hänen kuulemiskertansa tulee olemaan helpompi. Hän on lähes sananmukaisesti jo hyväksytty. Kirjallisessa valmistelussaan hän osoitti olevansa riittävän realistinen ja poliittisesti taitava hyväksymään, että Strasbourgissa keskustakeskeinen oikeistopuoluehallitus haluaa edetä varovaisesti joidenkin Green Deal -asioiden kanssa.
Hoekstra ja Sefcovic korostivat molemmat toistuvasti, että EU pysyy energiasiirtymässä (Venäjän kaasusta ja öljystä) aurinko- ja tuulivoimaan sekä, että Euroopan maataloudessa ”ei ole paluuta taaksepäin”. Myös tehdyt sopimukset Green Dealista ovat jo vakaita.
Sefcovicin lausunnoista käy silti ilmi, että Euroopan komissio ”pohtii edelleen” lannoitteiden ja kemikaalien merkittävän vähentämisen kustannuksia ja seurauksia maataloudessa, ja että ensimmäisenä on käynnistettävä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin aloittama ”strateginen dialogi” maatalousalan kanssa. Eläinten hyvinvoinnin modernisointi ”on myös vielä työn alla”.
Hoekstra ei halua vain jatkaa nykyisiä Euroopan ilmastotavoitteita sellaisenaan, vaan asettaa tiukemman välietapin. Hän haluaa vuoden 2040 tavoitteeksi 90 prosentin pienennyksen hiilidioksidipäästöissä.
Lisäksi hän osoitti vihreää profiilia sanomalla, että fossiilisten polttoaineiden käyttöön myönnetyt tukiaiset ja verovähennykset suuryrityksille (”kuten Hollannissa”) pitää poistaa, ja että merenkulku ja lentoliikennekin on tehtävä maksamaan aiheuttamastaan ilman saastumisesta.
Se, selviytyikö Hoekstra kuulemisestaan ”vaivaisella kuutosella” pää kolmantena jalkana vai päihittikö hän sen ylivoimaisesti, selviää vasta torstai-iltapäivänä. Silloin äänestetään kummankin komissaarin uusista tehtävistä. Kaksivaiheista menettelyä noudattaen he tarvitsevat kahden kolmasosan enemmistön.
Sefcovicilla ei ole liiemmin pelättävää. Jos Vasen yhtenäisyys ja Vihreät äänestävät vastaan ja liberaalit ovat hajallaan, on epävarmaa, antaako S&D/PvdA hänen käydä uudessa kuulemisessa.