Euroopan parlamentin kolme suurinta ryhmää ovat viimein päässeet yksimielisyyteen päästöoikeuksien kauppajärjestelmän (ETS) rajoittamisesta, mutta prosessi hajautetaan pidemmälle aikavälille. Tällä myös avataan tie kahden muun tärkeän Euroopan komission uuden ilmastolainsäädännön sopimukselle.
Tässä tilanteessa Euroopan parlamentti, Euroopan komissio ja EU:n 27 jäsenmaata voivat aloittaa kolmikantaneuvottelut EU-komissaari Frans Timmermansin ilmastolaeista. Ilmaisista päästöoikeuksista luopuminen hajautetaan pidemmälle ajanjaksolle, mutta vähemmälle ajalle kuin alun perin komissio ehdotti.
Uudeksi tullikorjaustekijäksi (CBAM) suunniteltu käytäntö, jolla puutettaisiin halpojen ympäristöä saastuttavien tuotteiden tuontiin matalapalkkaisista maista, on nyt sidottu tähän. Mikäli kauppasopimusten "peiliklauselit" eivät toimi (ja halpaa tuontia tulee sisään), säilyttävät eurooppalaiset yritykset ETS-oikeutensa.
Keskustaoikeistolainen Euroopan kansanpuolue (EVP), sosiaalidemokraatit (S&D) ja liberaali Renew Europe (RE) -ryhmä ovat sopimuksen takana, ja myös Vihreät tukevat sitä. Vielä viime kuussa vasemmistolaiset ja vihreät halusivat poistaa ilmaiset ETS-oikeudet mahdollisimman nopeasti kokonaan, kun taas kristillisdemokraatit ja konservatiivit halusivat rajoittaa yrityksille asetettavia lisäveroja ja hajauttaa ne pidemmälle ajalle.
Nyt saavutetussa kompromississa lailla määrätään, että kymmenen vuoden sisällä ETS-päästöistä aiheutuvien ilmansaasteiden on vähennyttävä lähes kahdella kolmasosalla. Myös päästöjen enimmäismäärää pienennetään miljoonilla tonneilla. Kompromissi viedään nyt 22. kesäkuuta Euroopan parlamentin täysistuntoon äänestettäväksi.
EVP:n neuvottelija Esther de Lange kertoi Euractiville olevansa tyytyväinen saavutettuun kompromissiin. ”Ensinnäkin halusimme saavuttaa tavoitteet, jotka tähtäävät CO2-päästöjen vähentämiseen 55 prosentilla tämän vuosikymmenen loppuun mennessä”, hän totesi.
Toinen tavoite oli antaa "hengähdystaukoa" eurooppalaisille teollisuudenaloille, jotka toimivat ”erittäin vaikeassa taloustilanteessa”, jota pahentavat inflaatio ja nousevat energian hinnat, joita kiihdyttää sota Ukrainassa.
"Toivon, että saamme tämän ensi viikolla parlamentin läpi, jotta voimme aloittaa neuvottelut neuvoston kanssa, sillä on erittäin tärkeää saada tämä lainsäädäntö nopeasti päätökseen", sanoi PvdA:n neuvottelija Mohammed Chahim.
Tällä viikolla Strasbourgissa päätetään myös toisesta merkittävästä osasta Euroopan komission Ursula Von der Leyenin ilmastosuunnitelmia. Suuri osa ENVI-ympäristövaliokunnasta kieltäytyy määrittelemästä maakaasua ja ydinenergiaa ”kestävän energian” kategoriaksi, kuten Euroopan komissio vielä ehdottaa.
Päätös sisällyttää kaasu ja ydinenergia tuettaviin kestäviin investointeihin (’taksonomia’) on niin kutsuttu valtuutettu säädös, jonka Euroopan parlamentti voi estää ehdottomalla enemmistöllä (353 äänestä 705:stä). Jos estäminen tapahtuu tällä viikolla, komission on esitettävä uusi ehdotus.
Lähteiden mukaan ilmastokomissaari Frans Timmermans on sisällöllisesti samaa mieltä vastustajiensa kanssa kaasu- ja ydinenergiataksanomian osuuden vastustamisesta, mutta viime vuonna komissaoikean enemmistö hyväksyi sen Saksan ja Ranskan painostuksesta.
Ranska halusi säilyttää oman ydinenergiasektorinsa tuettavana, ja Saksa puolestaan halusi suojella tuolloin (venäläistä) Nord Stream 2 -kaasuputkea. Uusi Saksan ”liikennevalokoalitio” on nyt kaasutaksonomiaa vastaan.