Euroopan parlamentin maatalousvaliokunta on myönteisesti suhtautunut Euroopan komission kevyesti korottamaan maatalousbudjettiin, mutta korostaa, että uusiin tehtäviin on saatava uutta rahaa.
Toukokuun lopussa Euroopan komissio lisäsi pitkien pyyntöjen jälkeen maatalousvaliokunnalta kevyen korotuksen monivuotiseen budjettiin, mutta tämä on sittemmin hylätty valtionpäämiesten ja hallitusten johtajien toimesta. Näiden johtajien on määrä kokoontua uudelleen heinäkuun puolivälissä, jolloin Alankomaat ja kolme muuta EU-maata ovat yhä melko vastahankaisia.
Heidän vastalauseensa kohdistuvat pääasiassa koronasta toipumisen rahastoon, mutta sen takia EU:n monivuotinen budjetti ei ole vielä turvattu. Suuri kompastuskivi on suuri rahamäärä, joka tarvitaan varapuheenjohtaja Frans Timmermansin Green Deal -aloitteeseen, mukaan lukien ”tilalta pöytään” -toimet, luonnon monimuotoisuuden edistäminen, torjunta-aineiden vähentäminen ja luomumaatalous. Lisäksi sadat miljoonat kasvavassa maaseudun kehittämiseen varatussa puskurirahastossa ovat hyvin houkuttelevia…
Euroopan Green Deal -toimia ei sallita rahoitettavan nykyisellä maatalouspolitiikan rahalla, kuten komitean kokouksessa uudelleen maanantaina todettiin. Maatalousvaliokunta kuitenkin tunnusti, että "modernisoitu ja kestävä yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) antaa ratkaisevan panoksen EU:n kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Merkittävä osa YMP:stä on tuettava EU:n ilmastotavoitteita, mutta niiden toteutuminen riippuu pitkälti riittävästä rahoituksesta", valiokunta korosti.
Juuri tämä ylimääräinen raha on monista syistä erittäin epätodennäköistä. Ensinnäkin Euroopan komissio on jo parantanut viimeisiä luonnosbudjettejaan. Lisäksi lopullisen sanan (yleensä) sanovat valtionpäämiehet. Useimmissa budjeteissa ”vanhasta uuteen” on hyvin tavallinen periaate: uusi politiikka voi olla mahdollinen vain, jos löytyy rahaa lakkauttamalla vanha politiikka. Lisäksi monista maista on jo pitkään tiedossa, että niiden mielestä EU:ssa käytetään liikaa rahaa (vanhentuneen) maatalouspolitiikan ylläpitoon.
Lisäksi ei ole vielä varmaa, jakavatko maatalousvaliokunnan mielipiteen heidän kollegansa budjettivaliokunnasta, talousvaliokunnasta ja ympäristövaliokunnasta. Tämä selviää vasta syyskuussa, kun lopullisista budjeteista äänestetään. Silloin melkein kaikki ovat todennäköisesti jo unohtaneet, että juuri pääministerit ja ministerit vetivät heinäkuussa taloudellista jarrua.
Sitomattomassa päätöslauselmassa, joka hyväksyttiin 37 äänellä puolesta, 8 vastaan ja 3 tyhjää, maatalousvaliokunta vaatii, että "vihreä siirtymä, laajennetut luonnon monimuotoisuussuunnitelmat ja tilalta-pöytään -viisaus (F2F) rahoitetaan uudella rahalla, eikä niiden kustannuksella saa leikata olemassa olevaa YMP-rahoitusta. Kiristyneet ekologiset vaatimukset on aina korvattava taloudellisesti, koska viljelijöiltä ei voi vaatia enemmän tekoja vähemmällä rahalla", valiokunta toteaa. Valiokunta lisää, että EU:n maatalous on ainoa sektori, joka on jo vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla.