Green Dealin kumoamisella tai lopettamisella ei ole mitään hyötyä, koska se ei ole juridisesti sitova laki vaan ainoastaan joukko poliittisia suunnitelmia. Näin sanoo maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski vastauksena eurooppalaisten ministerien ja poliitikkojen vetoomuksiin uudelleenarvioida Euroopan maatalouspolitiikkaa, viljelijä-kuluttaja-ruokastrategiaa sekä biodiversiteettistrategiaa.
Puolalaisten maatalousmedioiden kanssa keskustellessaan Wojciechowski korostaa, että Green Deal ja uusi yhteinen maatalouspolitiikka (GLB) on lopullisesti hyväksytty kaikkien EU-maiden sekä suuren enemmistön Euroopan parlamentin toimesta. Hänen mukaansa kaksi strategiaa (viljelijä-kuluttaja ja biodiversiteetti) ovat vain suuntaviivoja, joista ei ole syytä poiketa.
Tällä viikolla useat ryhmittymät aikovat vedota Wojciechowskiin maatalouspolitiikan lieventämiseksi. Viime kuussa päätettiin avata Euroopan hätärahasto tukemaan eurooppalaisia viljelijöitä, ja neljän prosentin pellon jättämistä viljelemättä lykättiin vuodella. Monet ministerit ja EU-poliitikot pitävät tätä liian vähäisenä, mutta Wojciechowski kiistää sen.
Brüsselin maatalouskomission kuukausittaisessa kokouksessa (keskiviikkona ja torstaina) Venäjän sodan ajankohtaisuus Ukrainassa on taas korkealla asialistalla. Yhdeksän Itä-Euroopan maan ministerit pyysivät tämän kuun alussa yhteisen maatalouspolitiikan "keskeytystä", joka on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuonna (2023).
Tämä voimaantulopäivä on kohteena paineille kahdeksassa EU:n 27 jäsenmaassa, koska niiden kansallisista strategisista (maatalous)suunnitelmista ei ole vielä sovittu. Tämän vuoksi Bryssel ei voi antaa lopullista arviota, ja maanviljelijäsetelien maksaminen voi olla vaarassa, sanoo Wojciechowski. Miten tilanne ratkeaa, on yhä epäselvää.
Kymmenen puolalaista entistä maatalousministeriä katsoo, että Eurooppaan tulisi perustaa yhteinen lannoiteostojen tukirahasto ja kutsuu 500 miljoonan euron hätärahastoa (koko EU:lle) vaatimattomaksi summaksi. Heidän mielestään lannoiterahastoon tarvitaan kymmenkertainen määrä.
Euroopan komissio ja useimmat EU-maat ovat sitä mieltä, että tavoitteena on kehittää uusia "luonnollisia" lannoitteita, kuten hollantilainen äskettäin esittelemä luonnonlannoitesuunnitelma.
Espanjan ministeri Planas katsoo lisäksi, että Wojciechowskin on varmistettava, ettei maatalouteen aseteta uusia ympäristökriteerejä tällä hetkellä. Hän viittasi muun muassa komissaarien Timmermansin (Ilmasto) ja Vincevicuksen (Ympäristö) suunnitelmiin uudesta "maan käyttövero" -järjestelystä sekä tiukemmista päästömääräyksistä suurille karjatiloille.
AGRI-maatalouskomissio muistuttaa myös Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan kuusikymmenvuotisjuhlista, jonka lähtölaukaus annettiin vuonna 1957. Nykyinen sopimus tuli voimaan 20. huhtikuuta 1962.
Juhlistaakseen 60-vuotispäivää Euroopan komissio on laatinut erityisen näyttelyn, joka esiteltiin ministerikokouksessa Luxemburgissa 7. huhtikuuta. Näyttely kertoo GLB:n historian sen alkuvaiheista nykypolitiikkaan, sisältäen viljelijöiden kertomuksia eri puolilta Eurooppaa sekä tulevaisuuden tavoitteita.