Euroopan komissio haluaa, että EU-maat nostavat maksuosuuttaan bruttokansantulostaan 1,1 prosentista 1,26 prosenttiin. Tämän avulla rahoitettaisiin yli 1,8 biljoonan euron budjetti. Ehdotuksen mukaan siihen tulee myös uusia eurooppalaisia veroja, erityisesti suuryrityksiä kohdennettuja. Näiden tuotot täydentäisivät osittain kansallisia maksuosuuksia.
Merkittävä osa lisärahoituksesta on tarkoitettu puolustukseen ja turvallisuuteen. Komissio viittaa lisääntyneeseen geopoliittiseen Venäjän uhkaan ja haluaa, että EU vahvistaa sotilaallista omavaraisuuttaan. Budjettiin sisältyy ensi kertaa rakenteellisia puolustusmenoja, kuten yhteishankintoja sotilaallisesta kalustosta ja tukea asevalmistukselle.
Lisäksi talousinnovaatioihin ja strategisiin investointeihin varataan lisää rahaa. Yksinkertaistettujen rahoituslinjojen avulla komissio haluaa pystyä reagoimaan nopeammin teollisuuden haasteisiin. Nykyiset EU:n rahastot yhdistetään suuremmiksi "kansallisiksi kuoriksi", jotka antavat EU-maille enemmän vapautta päättää rahan käytöstä. Kriitikot kuitenkin varoittavat, että tällainen uudelleen kansallistaminen johtaa yhteisen eurooppalaisen politiikan heikkenemiseen.
Näiden laajennusten vastapainoksi maatalousbudjettia leikataan merkittävästi. Euroopan komissio ehdottaa kymmenien miljardien eurojen leikkauksia suurten maatalousyritysten tukiin. Maatalouden osuus EU:n kokonaismenoista pienenee ennätysmäisen alhaiseksi. Pienille maatalousyrittäjille ja nuorille viljelijöille tarkoitettuja tulotukia sen sijaan säilytetään runsaasti.
Maanviljelijäjärjestöt reagoivat närkästyneesti leikkauksiin. Useissa maissa on ilmoitettu protestitoimista. He pitävät ehdotusta suoranlaisena uhkana tulotoiminnalleen ja korostavat kestävyysvaatimusten ja elintarviketuotannon kustannusten kasvua. Lähteiden mukaan Ranskassa on jo keskusteltu koko maan laajuisista mielenosoituksista.
Myös Euroopan parlamentissa vastustus kasvaa. Useat ryhmät ovat ilmoittaneet, etteivät hyväksy ehdotusta nykyisessä muodossaan. He kritisoivat strategisten prioriteettien ja perinteisten eurooppalaisten ydintoimialojen epätasapainoa. Erityisesti maatalouden ja alueellisten rahastojen uudelleenjakoon suhtaudutaan vastahakoisesti Etelä- ja Itä-Euroopan maissa.
Tulevina kuukausina EU:n jäsenmaat neuvottelevat ehdotuksesta keskenään. Samanaikaisesti keskusteluja käydään eri ryhmien kesken Euroopan parlamentissa. Vasta kun molemmat osapuolet pääsevät sopimukseen, monivuotinen budjetti voidaan vahvistaa. Tämä prosessi kestää todennäköisesti useita kuukausia ja johtaa varmasti muutoksiin.