Nämä esitykset uhkaavat viivästyä EU:n kokousprosessissa, minkä vuoksi ne voivat joutua tämän vuoden lopulla Euroopan parlamenttivaalien kampanjan varjopuolelle. Komissaari Stella Kyriakides (elintarviketurvallisuus) totesi maanantaina EP:n maatalousvaliokunnassa, että esityksille on riittävästi parlamentaarista ja poliittista tukea niiden käsittelemiseksi.
Aiemmin maatalousministeri Piet Adema on maatalousministerien kokouksessa todennut, että Alankomaat eivät ole luontokorjausta vastaan. Muutkin epäröivät maat sanovat, etteivät ole periaatteessa luontokorjausta vastaan, mutta heidän mielestään Euroopan komission tulisi samalla järjestää lisärahoitusta.
Luontokorjauslaissa ministerit ja EU-poliitikot etsivät vielä monia muutoksia, minkä vuoksi konkreettista enemmistöä on käytännössä vain muutamissa keskeisissä kohdissa. Neuvotteluprosessi käynnissä ei ole ainoastaan Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnassa ja neuvoston maatalousjaostossa, vaan myös ympäristövaliokunnassa ja ympäristöministerien keskuudessa.
Alankomaat ja muut jäsenvaltiot katsovat, että Euroopan komission tulisi varata lisää rahaa luontokorjauksen tavoitteiden toteuttamiseen. Useat muutkin jäsenvaltiot ovat ilmaisseet huolensa lainsäädännön eri osa-alueista. Jotkut maat ovat huolissaan sen vaikutuksista tärkeään metsätaloussektoriinsa, kun taas toiset katsovat, että lain soveltamisala on liian laaja.
Luontokorjaussuunnitelma aiheuttaa siten kasvavaa erimielisyyttä EU:n instituutioiden sisällä. Luontokorjauslakien ohjaus kuuluu pääasiassa ENVI-ympäristövaliokunnalle, kun taas AGRI-maatalouskomitea saa antaa vain 'lausuntoja'. Lopulta yhteisen kannan pitää syntyä.
Tämä menettely avaa mahdollisuuden viivästymiseen ja siirtymiseen luopumiseen, kuten kahdeksan maata jo haluaa. Komissaari Kyriakides korosti maanantai-iltapäivänä Brysselissä, että komissio haluaa viedä muutaman "kuvankauniin" esityksen (torjunta-aineiden käyttö, eläinsuojelu, luontokorjaus) läpi eurooppalaisen päätöksentekokoneiston ennen kesätaukoa.