Suurin osa Euroopan parlamentin ryhmistä ei vieläkään innostu Euroopan komission ehdotuksista vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä maa- ja puutarhataloudessa ja jopa puolittaa kemikaalien käyttöä.
Mutta komissaari Stella Kyriakides (terveys) korosti eilen maatalousvaliokunnalle, että Bryssel on jo tehnyt useita myönnytyksiä, ja on valmis tekemään kompromisseja lähes kaikissa muissakin kriittisissä kohdissa. Hän kehotti maatalousvaliokuntaa esittämään ratkaisuja eikä vastaväitteitä, epäilyksiä tai vastalauseita.
EVP-ryhmän jäsen Herbert Dorfmann sanoi, että kaksi kiistanalaista luonnon elvytys -ehdotusta perustuvat väärään oletukseen, että maataloustuotanto voisi pysyä samana, vaikka kemikaalien käyttö olisi puolittettava. Kristillisdemokraatit eivät katso, että ehdotusta pitäisi muuttaa, vaan sen pitäisi vetäytyä kokonaan.
Sosiaaldemokraatit S&D eivät mene yhtä pitkälle. Maatalousasioiden tiedottaja Clara Aguilera Garcia katsoo, että 'vähemmän kemikaaleja maataloudessa' on yksinkertaisesti tarpeen, ja myös yhteiskunta haluaa sitä. Hänen mielestään komission pitäisi muokata ehdotusta ja ensin selvittää, mitä Euroopan komissio tarkoittaa 'haavoittuvilla alueilla'.
S&D haluaa myös, että ensin kehitetään ja hyväksytään muita (vihreitä, ympäristöystävällisiä) kasvinsuojeluaineita ennen kuin Bryssel voi kieltää nykyisiä aineita.
Komissaari Kyriakides teki selväksi, että komissaarit ovat luopuneet kokonaiskiellosta maatalousaloilla, ja jatkossa sallitaan vain 'vähiten haitallisten aineiden' käyttö. Hän sanoi myös, että tehtäväasetuksessa maakohtaisesti otetaan huomioon, kuinka paljon kyseiset EU-maat ovat jo vähentäneet käyttöä.
Ulrike Müller (Renew-liberaalit) totesi, että luonnon elvytys -ehdotuksissa on liikaa ideologiaa, ja huomautti, että vaihtoehtojen parissa työskennellään jo, ilman että niistä edelleenkään annetaan esimerkkejä. Martin Häusling (Vihreät) ja Anja Hazekamp (Vasemmistoliitto) painottivat, että he tukevat edelleen suunnitelmia vähentää kemikaalien käyttöä maataloudessa.
Hazekamp toi myös mieleen, että maatalouden ympäristötoimia vastustavat palaavat aina ruokaturvan vaarantumista koskeviin väitteisiin.
”Samanlaista retoriikkaa on käytetty viime vuosina myös eurokriisin, Brexitin, koronapandemian, Ukrainan sodan ja nyt luonnon elvytyksen yhteydessä.” Hänen mukaansa todellinen uhka maataloustuotannolle ei ole nämä, vaan biologisen monimuotoisuuden heikkeneminen.
Kyriakideen sanamuodoista voi päätellä, että PPP-asioista ('Kasvinsuojelusuunnitelma') saattaa muodostua kompastuskivi maatalousministereille heidän maatalousneuvostonsa kokouksessa 11.–12. joulukuuta.
Useat EU-maat ovat jo aiemmin ilmaisseet voimakkaan vastustuksensa, mutta Kyriakides huomautti, että kukaan maa ei ole toistaiseksi virallisesti vastustanut. Maatalousministereiden keskuudessa monet vastalauseet liittyvät yleensä uusien eurooppalaisten lakien käyttöönotossa tehtävän vaikutusanalyysin puuttumiseen.
Aiemmin komissaarit Frans Timmermans (ilmasto), Virginius Sinkevicius (ympäristö) ja Janusz Wojciechowski (maatalous) ovat kertoneet, että tällaisia tutkimuksia on jo tehty ja julkaistu, mutta Euroopan parlamentti ja ministerit eivät ilmeisesti ole niihin tyytyväisiä.