Alankomaiden europarlamentaarikko Anja Hazekamp on asettanut glyfosaattikieltoa koskevan keskustelun täysistunnon asialistalle ja aikoo odotettavasti pyytää siitä lausuntoa. Tällainen muutosesityksen äänestys saattaa olla ohjelmassa täysistuntoviikolla 16. lokakuuta. Tämä on muutamaa päivää sen jälkeen, kun 27 EU-maata käyvät ehdotuksen ensimmäisen keskustelun ja mahdollisesti äänestävät siitä.
Hazekampin mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että 63 prosentilla kaikista alankomaalaisista on glyfosaattijäämiä kehossaan. ”Uusi kymmenvuotinen lupa tälle myrkyllle ei hyödytä ketään muuta kuin torjunta-aineiden teollisuutta.”
Viimeisessä käyttöluvan jatkamisessa vuonna 2017 EU-maiden keskuudessa ei ollut enemmistöä kieltää aineen käyttö, osittain siksi, ettei ollut ehdotonta näyttöä aineen vaarallisuudesta ihmisille ja ympäristölle. Tämän seurauksena sovittiin viiden vuoden jakso, jonka aikana kaksi EU-toimielintä (ECHA ja EFSA) suorittaisi lisätutkimuksia. Tämä antoi myös aikaa vaihtoehtojen käyttöönottamiselle.
Molemmat toimielimet ovat äskettäin todenneet, että käyttöä voi jatkaa, jos otetaan käyttöön lisätoimenpiteitä torjumaan torjunta-aineiden huuhtoutumista pintavesiin. Lisäksi on käytettävä toisenlaisia ruiskutuksia aineen leviämisen estämiseksi.
Tiukan viisumin antaminen uudelle glyfosaattien käyttöluvalle voi tapahtua vain EU-maiden määräenemmistöpäätöksellä (55 prosenttia EU-maista, joilla yhdessä 65 prosenttia väestöstä). Alankomaiden toisessa kamarissa enemmistö äänesti äskettäin Eläinten puolueen ja Vihreiden vetoomuksen puolesta, jossa hallitusta kehotetaan äänestämään Brysselissä uutta glyfosaattien käyttöluvalle vastaan. Myös muut EU-maat, mukaan lukien Saksa ja Itävalta, ajavat samaa asiaa.
Alankomaissa ja Belgiassa glyfosaattien käyttö on kielletty yksityishenkilöiltä, mutta ei maataloudessa ja puutarhanhoidossa. Portugalissa sen käyttö julkisilla alueilla on kielletty. Tšekissä käyttöä on rajoitettu vuodesta 2019 lähtien, mutta ei kielletty. Saksa aikoo kieltää glyfosaatin vuoden 2023 lopussa.
Alankomaista tiedetään, että toisessa kamarissa enemmistö on sitä vastaan, mutta eroava maanviljelysministeri Piet Adema ei ole vielä ottanut kantaa asiaan: hän odottaa siihen teknistä viranomaislausuntoa Ctgb:ltä. Hän on ilmoittanut tiedottavansa siitä eduskunnalle ennen 13. lokakuuta.