Euroopan parlamentti on aloittanut Euroopan komission uuden tilalta pöytään -strategian parlamentaarisen käsittelyn. Tämä F2F-politiikka ja uudet elintarviketurvallisuuskriteerit ovat keskeinen osa Alankomaiden EU-komissaarin Frans Timmermansin Green Deal -aloitetta.
Parlamentin reaktiota käsiteltiin maanantaina maatalousvaliokunnan (AGRI) ja ympäristövaliokunnan (ENVI) yhdistetyssä kokouksessa. Keskustelun avaajana toimi kahden yhteisraportoijan, italialaisen kristillisdemokraatin Herbert Dorfmannin ja hollantilaisen Europarlamentaarikon Anja Hazekampin (Puutarhapuolue) laatima luonnosraportti.
EU-ryhmät käsittelevät esitettyä tekstiä seuraavien viikkojen aikana ja tekevät siihen muutosehdotuksia. Näin ollen kahden yhteisraportoijan aloitusdokumentti on korkeintaan ensimmäinen luonnos. Tähän asti kumpikin parlamentin valiokunta on kulkenut omaa polkuaan, mutta lopulta parlamentin on tarkoitus muodostaa yhteinen kanta.
Green Deal -hankkeeseen liittyvät Tilalta pöytään -strategia ja uudet luonnon monimuotoisuusstrategiat liittyvät tiiviisti yhteiseen maatalouspolitiikkaan (GLP), jota parhaillaan uudistetaan. Dorfmann ja Hazekamp muodostavat "suoran yhteyden terveiden ihmisten, terveiden yhteiskuntien ja terveellisen planeetan sekä kestävämmän, oikeudenmukaisemman ja sitkeämmän ruokajärjestelmän välille".
"Teollinen karjatalous ja yksipuolisten viljelykasvien viljely, jossa käytetään intensiivisesti kemikaaleja, ovat haitallisia ihmisille, eläimille ja ympäristölle. Meidän on luovuttava laajamittaisista ja intensiivisistä elintarviketuotantomenetelmistä," he toteavat yhteisessä raportissaan.
Raportoijat ovat myös huolissaan zoonoosien, eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien, lisääntymisestä. "Nykyinen Covid-pandemia osoittaa, millaisia seurauksia on, kun eläintaudit tarttuvat ihmisiin. Tällä hetkellä EU:ssa pidetään vuosittain yli seitsemän miljardia eläintä, usein suurissa ryhmissä pienissä tiloissa". Hollantilaisen Europarlamentaarikon mukaan tämä intensiivinen karjatalous on uusien zoonoosien pesäke.
Lisäksi hän vaatii tukien lopettamista intensiiviselle ja teolliselle maataloudelle ja karjataloudelle. "Maatalousmallit, joilla on negatiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, eivät saa saada ilmastorahoitusta eikä niitä tule tukea. Kannustetaan paikallisiin, luomutuotteisiin ja kasvipohjaisiin elintarvikkeisiin," kuuluu yksi Hazekampin suosituksista.