Euroopan parlamentti on antanut 27 maatalousministerille ja Euroopan komissiolle "varoittavan ennakkoilmoituksen" siitä, että se pysyy kiinni glyfosaatin käytön kieltämisessä kasvinsuojeluaineissa. Europarlamentaarikot eivät halua, että sen käyttö sallitaan uudelleen vuodesta 2023 alkaen, kuten useat EU-maat vaativat.
Tämän kuun lopussa odotetaan neljän maan tekemän tutkimuksen julkaisua kemiallisten torjunta-aineiden käytöstä, arviointitutkimus, johon osallistuivat Ranskan, Ruotsin ja Unkarin lisäksi myös Alankomaat. Pelätään vastakkainasettelun uusimista puolesta- ja vastustajien välillä, tai myöhempää viivästystä ja lykkäystä.
Laajasti tuetussa biologisen monimuotoisuuden suojelemista koskevassa päätöslauselmassa (515 ääntä puolesta, 90 vastaan, 86 pidättyvää) Euroopan parlamentti paneutuu jälleen EU:n pölyttäjähankkeen kiireelliseen tarkistukseen. Sen tavoitteena pitäisi olla pölyttäjäpopulaatioiden, kuten mehiläisten kuolleisuuden, vähenemisen torjuminen.
Europarlamentaarikot korostavat myös, että viljelijöiden tarvitsee olla tarjolla ympäristöystävällisiä kasvinsuojeluaineita, jotta torjunta-aineiden käyttöä voidaan vähentää. Tämän tavoitteen tukemiseksi parlamentaarikot kannattavat eurooppalaista biologista monimuotoisuuslakia, joka olisi verrattavissa eurooppalaiseen ilmastolakiin.
Lisäksi he kannattavat eräänlaista "Pariisin sopimusta" biologisesta monimuotoisuudesta YK:n lokakuussa pidettävässä konferenssissa tänä vuonna. Tuolla kokouksella määritellään maailmanlaajuiset prioriteetit biologisen monimuotoisuuden osalta vuoteen 2030 ja sen jälkeen.
Europarlamentaarikot katuvat, että EU ei saavuttanut biologista monimuotoisuutta koskevia tavoitteitaan vuodelle 2020. Vaikka EU:lla on maailman suurin suojeltujen alueiden verkosto, EU-poliitikot toistavat aiemman kehotuksensa että vähintään 30 % Euroopan maa- ja merialueista tulisi määritellä suojelualueiksi viimeistään vuoteen 2030 mennessä.