Euroopan parlamentti pysyy lujana neuvotteluissa vuoden 2021–2027 monivuotisen EU-budjetin osalta. Parlamentin budjettivaliokunta haluaa 39 miljardia euroa enemmän kuin hallitusten johtajat kesäkuussa hyväksyivät 1800 miljardin euron (sisältäen koronapalautusrahaston) budjetissa.
EU-lähteiden mukaan muutamasta miljardista voidaan ehkä neuvotella, mutta sen enempää ei. Saksan liittokansleri Angela Merkel katsoo, että tuloksia pitää saada nopeasti. Jos parlamentti ja hallitusten johtajat eivät pääse sopuun vielä tämän kuun aikana, palautusrahaston rahaa ei voida ottaa nopeasti käyttöön. Merkel ennusti jo heinäkuussa, että neuvottelut parlamentin kanssa tulevat olemaan vaikeat.
Parlamentti vaatii lisää rahaa terveyteen, tieteeseen, ilmastoon ja nuorisoasioihin. Lisäksi se haluaa ehdottomat takuut siitä, ettei EU:n tukia myönnetä maille (kuten Unkari ja Puola), jotka eivät ylläpidä oikeusvaltioperiaatetta. Tähän asti hallitusten johtajat ovat uhkailleet sakoilla, mutta eivät ole niitä toteuttaneet. Euroopan parlamentti katsoo, että viiden vuoden turha puheiden jälkeen on nyt aika tehdä päätöksiä.
Väittely EU:n ministerineuvoston ja parlamentin välillä on suoraan sanoen heikkoa. Jos sopua ei saada tämän kuun aikana, koko uusi budjetti on vaarassa astua voimaan tammikuussa. Sama pätee 750 miljardin euron koronarahastoon, jonka tarkoitus on nimenomaan olla nopeasti hyödyksi eniten kärsineille maille ja aloille.
Puolan varapääministeri Jarosław Kaczyński sanoo, että hänen maansa käyttää veto-oikeuttaan EU:n monivuotisen budjetin ja koronapalautussuunnitelman suhteen, jos EU-blokki jatkaa ”kiristämistä” ja yrittää määrätä maalle arvojaan.
Kuitenkin siihen on vielä pitkä matka: ensin EU-parlamentin ja jäsenvaltioiden pitää saada aikaan kompromissi tällä viikolla. Oikeusvaltioperiaatteen lisäksi parlamentille on kova vaatimus saada lisärahoitusta myös tavanomaiseen budjettiin. Se haluaa 39 miljardia lisää muun muassa tieteelle ja opiskelijoiden vaihto-ohjelma Erasmukselle.