Europarlamentaarikot ottivat siten tiukemman kannan kuin mitä Euroopan komission kahdessa ehdotuksessa oli esitetty.
Euroopan parlamentin mukaan kaikille PFAS-kemikaalien ja maatalousaineissa käytetyn glyfosaatin aiheuttamalle veden ja maan saastumiselle on asetettava ylärajat. Äskettäin kävi ilmi, että yhdentoista tutkituista kahdestatoista EU-maasta pohjavesessä on glyfosaattijäämiä.
Viime vuonna esitellyissä uusissa pohja- ja pintavesiohjeissa asetetaan laatustandardeja kymmenille vaarallisille aineille. Euroopan parlamentti haluaa lisätä näihin PFAS-yhdisteet ryhmänä.
Euroopan komissio haluaa toki vähentää myös glyfosaatinsaastetta asettamalla tiukkoja kriteerejä juomavesialueille, mutta pintavesille vähemmän tiukat säännöt. Parlamentti hylkää tämän lähestymistavan ja haluaa mahdollisimman tiukat kriteerit kaikille alueille.
Tällä hetkellä noin 300 000 EU-kansalaista kuolee vuosittain ilman saastumisen seurauksiin. Tämä määrä voidaan saada drastisesti laskemaan, mutta sen toteuttamiseksi ilman saastumisen on ensin vähennyttävä. Euroopan parlamentti on siksi päättänyt, että vuoteen 2035 mennessä otetaan käyttöön tiukemmat raja- ja tavoitearvot lukuisille saastuttaville aineille.
Europarlamentaarikot haluavat yhdenmukaistaa hajanaiset ja epäloogiset ilmanlaatuindeksit koko EU:ssa. Indeksien tulee olla vertailukelpoisia, selkeitä ja julkisesti saatavilla. Näin EU-kansalaiset voivat suojautua silloin, kun ilmanpilaantuminen on runsasta.
Nyt kun Euroopan parlamentti on ottanut kantaa asiaan, EU-maiden on annettava oma kantansa. Arvioiden mukaan tämä tapahtuu syksyllä. Tämän jälkeen parlamentin ja EU-maiden väliset lopulliset neuvottelut vähemmästä maaperän ja ilman saastumisesta voivat alkaa.