Euroopan parlamentti haluaa, että kausityöntekijöiden ja tilapäisen työvoiman hyväksikäyttöä vastaan säädetään enemmän ja tiukempia sääntöjä. EU aikoo laatia uusia, erityisiä ohjeita rajat ylittävistä työntekijöistä ja aliurakointiin liittyen. Saksassa on jo työn alla tällainen laki.
Arvioiden mukaan EU:ssa palkataan vuosittain 800 000–1 000 000 kausityöntekijää, pääasiassa maatalous- ja elintarvikesektorilla: Italiassa 370 000, Saksassa 300 000, Ranskassa 276 000 ja Espanjassa 150 000.
Euroopan parlamentti reagoi tiukentamalla vaatimuksiaan uusiin syytöksiin liittyen siihen, miten itäeurooppalaisia teurastajia on Saksassa lihateollisuudessa kohdeltu ja miten he (pakotettuina) majoitetaan tilapäismajoitukseen. Tuhannet heistä sairastuivat koronavirukseen ja joutuivat olemaan kahden viikon karanteenissa.
Viime viikolla Alankomaissa julkaistiin raportti hollantilaisista lihanjalostustehtaiden työoloista, jonka on laatinut komissio entisen SP-edustajan Emile Roemerin johdolla. "Työnantajan on tehtävä mahdollisimman nopeasti mahdottomaksi olla samanaikaisesti työntekijöidensä vuokranantaja. Tämä järjestely aiheuttaa epätoivottuja riippuvuussuhteita", sanoo FNV:n edustaja.
"Nämä ihmiset eivät koskaan tiedä, kuinka monta tuntia heidän vuokra- tai välitysfirman johtaja sallii heidän työskennellä. Vaikka he saisivat vähän töitä, heidän on silti maksettava koko vuokran määrä. Työnantaja pidättää vuokran palkasta. Tästä syntyy tällaisia tilanteita: ihmiset tekevät töitä, mutta tarvitsevat silti ruokapakettia selviytyäkseen", FNV toteaa.
Hollannin työvoimavalvonta keskeytti viime viikonloppuna työn Pohjois-Brabantin parsaviljelmällä. Kymmenet ulkomaalaiset työntekijät olivat poimineet parsaa kuusi viikkoa putkeen joka päivä, seitsemänä päivänä viikossa, vaikka heillä oli oikeus lakisääteiseen lepoaikaan. Lisäksi parsankerääjien todettiin joutuvan työskentelemään 8–14 tuntia päivässä. 44 parsankerääjää ovat Puolasta ja Romaniasta tulleita työperäisiä muuttotyöläisiä, jotka asuvat työnantajan tarjoamassa majoituksessa.
Tarkastuksen yhteydessä valvottiin myös, ovatko työolot turvalliset ja terveelliset sekä estetäänkö työnantajan mahdollisuudet Covid-19 -tartuntoihin parhaalla mahdollisella tavalla. Valvontaviranomaiset totesivat, että parsanviljelijä laiminlyö joitain vaatimuksia ja ovat antaneet määräyksen parannusten tekemisestä. Valvontaviranomainen SZW tutkii parhaillaan työaikalain ja vähimmäispalkan lain noudattamista.
Euroopan parlamentti katsoo myös, että Euroopan työviranomainen (ELA) on saatava mahdollisimman pian toimintaan. Tämä EU:n elin perustettiin viime vuonna kansainvälisen rajat ylittävän liikennesektorin epäkohtien torjumiseksi. EU-maiden tulee lisätä työvoimavalvonnan kapasiteettia. Euroopan komission odotetaan pian julkaisevan ohjeita rajatyöntekijöiden ja kausityöntekijöiden paremman suojelun varmistamiseksi.
Vuonna 2018 suurimmat rajatyöntekijämäärät liikkuivat Puolasta Saksaan (125 000 henkeä, monet rakennusalalla), Ranskasta Luxemburgiin (88 000), Saksasta Luxemburgiin (52 000), Slovakiasta Itävaltaan (48 000, suurin osa terveydenhuollossa toimivia naisia) ja Ranskasta Belgiaan (46 000). Kausi- ja rajatyöntekijät voivat työskennellä toisessa EU-maassa EU:n vapaan liikkuvuuden periaatteiden perusteella. Tällöin sovelletaan työskentelymaan lainsäädäntöä. Noin 1,3 miljoonaa EU:n kansalaista asuu eri EU-maassa kuin missä he työskentelevät.