Hollantilainen europarlamentaarikko Bert-Jan Ruissen (SGP), joka oli mukana ECR-resoluution laatimisessa, on tyytyväinen tukeen (306 puolesta, 225 vastaan, 25 pidättäytyi).
”Sudet ovat Habitaattidirektiivin nojalla tiukasti suojeltuja, vaikka ne eivät enää ole uhanalaisia. Tämä vanhentunut lainsäädäntö on päivitettävä”, hän totesi. ”Uusi noitavaino susia kohtaan,” kutsuu europarlamentaarikko Anja Hazekamp (Eläinoikeuspuolue) tätä vaatimusta.
Susien määrä on suojelustatuksen aikana kasvanut nopeasti viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana, ja niitä on nyt Euroopassa yli 21 000 yksilöä. Ruissen totesi, että vahtikoirat ja aitaukset eivät enää riitä suojaamaan karjaa laitumilla susien hyökkäyksiltä.
Sitoumukseton kehotus suojelustatuksen alentamiseen ’kun susikanta on riittävästi palautunut’ kohdistuu Euroopan komissiolle. Lisäksi EU-maiden hallitusten on myös hyväksyttävä se. Suden suojelustatus ei perustu vain EU:n Habitaattidirektiiviin, vaan myös Bernin yleissopimuksen punaiselle listalle.
Poikkeustapauksissa ongelmasusia voi EU:n nykyisten sääntöjen mukaan jo ampua. Itävallassa ammuttiin tämän kuun alussa eteläisessä Karintiassa ensimmäistä kertaa susi metsästäjien toimesta maakuntalain nojalla.
DNA-jälkien perusteella kuolleista lampaan- ja lehmänsuista todettiin tämän aggressiivisen suden henkilöllisyys. Ruissen katsoo, että maakuntien tulisi jo alkaa hyödyntää tätä mahdollisuutta.
Hollannissa elää tällä hetkellä yli 40 sutta. Kolme laumaa Veluwella ja yksi Friesland/Drentessä saivat tänä kesänä yhteensä vähintään 16 pentua. Lisäksi on todettu 19 vaeltajasuden läsnäolo. Sudenpopulaatioiden osalta tutkijat tarkastelevat susia laumoina ja pareina, sekä niiden reviirejä, jotka usein ulottuvat maiden rajojen yli.
Tänä vuonna Hollannissa on jo 621 lammasta tapettu suden toimesta, eli yli kaksinkertainen määrä verrattuna viime vuoden 279:ään. Lampaiden omistajat voivat saada enintään 20 000 euron maakunnallista tukea toimenpiteisiin, kuten sähköaitojen ja korkeiden aitauksien asentamiseen. Kuitenkin vain Drentessä on maksettu lähes kuusi tonnia; Frieslandissa, Gelderlandissa ja Pohjois-Brabantissa vain muutamia tuhansia euroja.