Keskiviikkona hyväksytyssä päätöslauselmassa, joka sai 447 ääntä puolesta, 142 vastaan ja 31 pidättyvää, parlamentti toteaa, että EU:n tulisi vähentää riippuvuuttaan EU:n ulkopuolisten maiden tuonnista. Lisäksi EU:n pitäisi monipuolistaa kriittisten tuotteiden, kuten lannoitteiden, rehujen ja raaka-aineiden, tarjontaa.
Äskettäin hyväksytty ei-sitova päätöslauselma on maatalousvaliokunnan laatima, ja se on reaktio Euroopan komission ”rauhoittaviin” lausuntoihin Venäjän Ukrainaa vastaan käymien sotien vaikutuksista sekä niiden mahdollisista vaikutuksista maailmanlaajuiseen ruokahuoltoon.
Europarlamentaarikot haluavat EU:n kampanjoivan ruokahävikin vähentämiseksi. He toivovat myös, että ruokakaupat ryhtyisivät yhteistyöhön ruokapankkien kanssa, ja kannattavat investointeja kestävämmän kuljetuksen ja maataloustuotteiden varastoinnin infrastruktuuriin.
Kauppasopimuksiin tulisi lisätä luku elintarvikkeista ja maataloustuotteista, jotta voitaisiin torjua epäreilua kilpailua EU:n ulkopuolisten valmistajien kanssa, jotka toimivat vähemmän tiukkojen säädösten alaisina.
Vaikka EU-politiikot tunnustavat, että Euroopan vihreä kehityssuunnitelma on mahdollinen ”virstanpylväs EU:n siirtymisessä vihreämpään, kestävämpään ja resilientimpään talouteen ja maatalouteen”, he myös toteavat, että ”joillakin toimenpiteillä voi olla ei-toivottuja vaikutuksia, joita ei ole vielä asianmukaisesti arvioitu ja todettu.”
Euroopan komissio on aiemmin korostanut, että uuden maatalouspolitiikan vaikutuksia on tutkittu perusteellisesti, mukaan lukien yli 600 sivua tieteellisten instituuttien tutkimusraportteja, ja se sanoo, ettei kaikkea voi vielä tarkasti ennustaa pitkälle tulevaisuuteen.