Euroopan parlamentti on kehottanut Euroopan komissiota ja EU-maita kiinnittämään enemmän huomiota ja rahaa maaseudun modernisointiin. Vaikka vain 30 % Euroopan väestöstä asuu maaseudulla, yli kolme neljäsosaa EU:n pinta-alasta luokitellaan maaseuduksi.
Portugalilaisen S&D-politiikko Isabel Carvalhaisin tiistaina hyväksytyllä ”omalla” raportilla Euroopan parlamentti vastaa Euroopan komission politiikkamuistiinpanoon, jota europarlamentaarikot pitävät ’myöhässä ja riittämättömänä’. Europarlamentaarikot kritisoivat komissiota siitä, että talousarvion monivuotissuunnitelmissa on liian vähän konkreettisia suunnitelmia.
Vaikka monet maaseudun asukkaat asuvatkin saavutettavissa kaupunkialueiden ja palveluiden läheisyydessä, on myös kymmeniä miljoonia eurooppalaisia – erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan EU-maissa – joilla on vain vähän pääsyä välttämättömiin palveluihin.
EU on varannut miljardeja korjatakseen Covid-19-pandemian taloudellisia vahinkoja, mutta Euroopan parlamentti katsoo, että suurempi osa näistä varoista tulisi kohdentaa maaseutuprojekteihin, muun muassa infrastruktuurin, internetin ja julkisen liikenteen kehittämiseen.
Pitkäaikaisnäkymiä käsittelevässä raportissa, joka hyväksyttiin 465 äänellä ja 29 äänestäessä vastaan sekä 131 pidättäytyessä, EP:n jäsenet vaativat välittömiä toimia selkeillä ja toteuttamiskelpoisilla tavoitteilla, kuten korkeammilla vähimmäispalkoilla, hyvillä työoloilla ja lisää rahaa sosiaaliseen integraatioon.
Hyväksytyssä päätöslauselmassa korostetaan myös, että väestön ikääntyminen uhkaa vieläkin enemmän maaseudun väestömäärää, sillä monet nuoret ja perheet muuttavat työn ja toimeentulon perässä kaupunkeihin.
Tällä on vaikutuksia myös maatalousalalla, jossa yhä useammalla maanviljelijällä ja karjankasvattajalla ei ole seuraajaa. Ikääntyminen on yksi suurimmista haasteista: alle 35-vuotiaita maanviljelijöitä kohti on yli kuusi yli 65-vuotiasta maanviljelijää.